Evakkomatka-muraalin julkistaminen
Julkistimme 26.8.2023 Hyvä kasvaa Kempeleessä-tapahtumassa Evakkomatka-muraali seinätaideteoksen. Muraali sijaitsee Kempeleen vesitornilla.
Kempele-Seura teki aloitteen Evakkomatka-muraalin toteuttamisesta viime syksynä Kempeleen kunnalle, johon saimme myönteisen vastauksen. Kempeleen kulttuuripalvelut otti asian työnalle ja toteutti muraalin elokuun lopulla. Paikaksi valikoitui Kempeleen vesitorni, sen keskeisen sijainnin sekä valaistuksen vuoksi. Evakkomatka-muraalin on maalannut Timo Tyynismaa. Tyynismaa on oululainen arkkitehti ja taiteilija, joka on erikoistunut seinämaalauksiin ja muraaleihin.
Evakkomatka-muraalin taustalla on tärkeä historia, joka muovasi kempeleläistenkin elämää sotavuosien aikana. Kun talvisota syttyi, sadat tuhannet suomalaiset joutuivat jättämään kotinsa ja suuntasivat evakkoon eri puolille Suomea. Evakuoidut kulkivat raskaan evakkomatkan junilla, hevosrattailla ja jalan. Kempeleessä oli sota-aikana melkein 350 evakuoitua ja 5 vuotta sodan loppumisen jälkeen Kempeleessä oli edelleen yli 140 siirtoväkeen kuuluvaa. Kempeleen Juurussuon alue on sotien jälkeen muodostunut näistä evakkojen ja rintamamiesten asutustiloista.
Tämän taideteoksen avulla haluamme vaalia evakkoihin liittyviä muistoja ja pitää ne elossa sukupolvelta toiselle.
Kempele-Seura kiittää Kempeleen kuntaa muraalin toteuttamisesta sekä taiteilijaa Timo Tyynismaata, hänen hienosta työstään ja siitä, miten hän on onnistunut välittämään evakkomatkan tunnelmia tämän teoksen kautta. Toivomme, että tämä muraali inspiroi muistamaan ja arvostamaan historian tapahtumia sekä ymmärtämään, miten ne ovat vaikuttaneet meihin ja kotiseutuumme.
Aloite
Evakkomatka-muraali vesitorniin tai läheiseen alikulkuun
Kempele-sopimuksen yhtenä päämääränä on historian ja perinteiden vaaliminen. Perinnetyön tarkoituksena on tuoda esille paikallista historiaa. Vuonna 2019 Kempeleen kunta haki taiteilijoita suunnittelemaan ja tekemään paikkasidonnaisia teoksia Kempeleen kunnan kahdeksan alikulkusillan yhteyteen. Teokset ovat ilahduttaneet ohikulkijoita kovasti. Evakkomatka-muraali jatkaa alikulkutunneleiden kuvitusta luonto- ja eläinaiheisena. Teoksessa voisi olla suomenhevosia evakkokärry perässään sekä lehmiä, lampaita ja koiria. Vesitorni paikkana on keskeinen sekä valaistu. Paikaksi muraalille sopisi myös vesitornilta kirkolle vievä alikulku.
Kun talvisota syttyi, sadat tuhannet suomalaiset joutuivat jättämään kotinsa. Sotapakolaiset suuntasivat eri puolille Suomea ja kulkivat matkansa junassa, hevosrattailla tai jalan. Talvi- ja jatkosodan aikana ihmisiä evakuoitiin Karjalasta, Lapista ja Kainuusta. Evakot asutettiin ympäri Suomea toisten suomalaisten luokse. Luovutettujen alueiden evakot asutettiin pysyvästi muualle Suomeen. Sodan jälkeen heille tarjottiin maata ja mahdollisuus löytää paikkansa uudelleen.
Evakkoja saapui sodan aikaan myös Kempeleeseen. Sotavuosina Kempele oli pieni, alle 2000 asukkaan maalaiskunta. Kesäkuussa vuonna 1941 evakuoituja oli 342 henkeä. Osa näistä evakuoiduista palasi kuitenkin takaisin koteihinsa. Joulukuun viimeisenä päivänä vuonna 1944 evakuoituja oli Kempeleessä 383 henkeä ja tammikuun lopussa vuonna 1945 457 henkilöä. Kun sodan päättymisestä oli kulunut jo viisi vuotta, Kempeleessä oli edelleen 142 siirtoväkeen kuuluvaa. (Kokkonen, J. 2021. Siirtoväen määrä, lähtöalueet ja huoltosuhteet Kempeleessä vuosina 1944–1949).