Kempeleen kulttuurihistoriallisesti
arvokkaat rakennuskohteet

Kempele-Seura kiittää esityksestä, jonka Kempeleen kunnan kiinteistöpäällikkö piti perinnetoimikunnan kokouksessa 14.9.2023 Kempeleen kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Esityksessä saatiin tietoa Junttilan tilan, meijerin ja sen piharakennuksen, Ketolanperän vanhan koulun, Pirilän rakennusten, Kirkonkylän C-rakennuksen ja kotiseutumuseon rakennusten kunnosta.

Kempele-Seura on tyytyväinen siihen, että osaan vanhoista rakennuksista on tehty ja tehdään kuntotutkimuksia ja että kotiseutumuseolla tehdään kunnostustoimia vuosittain. On hienoa, että myös Pirilän aittojen kunnostus etenee aitta kerrallaan.

Rakennusperintö muodostaa merkittävän osan kunnan kulttuurihistoriaa ja identiteettiä. Rakennusperintö säilyy parhaiten, kun sitä käytetään. Kun rakennuksella on käyttötarkoitus, myös motivaatio pitää rakennukset kunnossa säilyy. Vanhan rakennuskannan ylläpitäminen ja korjaaminen on uudisrakentamista ekologisempaa.

Kirkonkylän koulun C-rakennus on kiinteistöpäällikön mukaan vanhoista rakennuksista parhaimmassa kunnossa. Se onkin pidetty lämpimänä ja käytössä koko ajan. Kempele-Seuran aloitteeseen Kirkonkylän C-rakennuksen museoinnista kunta on näyttänyt vihreää valoa, joten rakennuksen käyttö jatkunee vielä vuosia eteenpäin.

Rakennussuunnittelu vaatii ennakointia. Ehdotammekin, että kunta tekee pitkäjänteisen kunnostus- ja käyttösuunnitelman kaikista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista vanhoista rakennuksistaan. Erityisen tärkeänä koemme, että niiden kohteiden, jotka ovat vielä aktiivikäytössä ja pelastettavissa (kuten Ketolanperän vanha koulu), kunnostus ja uudiskäyttö otetaan välittömästi suunnittelun alle.

Esitämme myös vuosittaisen määrärahan varaamista kunnan talousarvioon kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen/rakennusperinnön suojeluun. Vuosittaisen määrärahan turvin rakennusten kunnostustoimenpiteitä on helpompi suunnitella ja rakennusperinnön suojeluun saadaan varmuutta sekä jatkuvuutta. Vuosittainen määräraha varmistaa sen, että tärkeitä korjauksia ei lykätä ja tarvittava ylläpitokunnostus toteutetaan heti kun sille ilmenee tarvetta.

Kempele-sopimuksen yksi pääkohdista on vastuullisuus: ”Toimimme ja kehitämme kuntaa kestävän kehityksen mukaisesti turvaten nykyisille ja tuleville kempeleläisille hyvät elämisen edellytykset” sekä ”otamme kaikessa valmistelussa huomioon päätösten sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuri- sekä ympäristövaikutukset”. Rakennusten uudiskäyttömahdollisuuksien tutkiminen on vastuullista toimintaa.

Kestävä kehitys koostuu ekologisesta kestävyydestä, taloudellisesta kestävyydestä sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Siksi päätöksenteossa ja toiminnassa on otettava huomioon sekä ympäristö, ihminen että talous. Kuntakehityksen tulee olla myös kulttuurisesti kestävää, mikä tarkoittaa kulttuurihistorian esiin tuomista ja säilyttämistä kuntakuvassa.

Alkuperäisistä käyttötarkoituksistaan vapautuvat rakennukset ovat hyviä paikkoja esimerkiksi nuoriso- ja kulttuurialan toimijoille. Hyvinä esimerkkeinä tästä Tyrnävän myllykirjasto ja Kotkan Sunilan pirtti, joka on onnistuttu pelastamaan lähes purkukuntoisesta rappiorakennuksesta eläväksi kyläkeskukseksi (https://kotiseutuliitto.fi/hyvan-korjauksen-palkinto-2022-sunilan-sisulle/).

Kempele-Seura ry:n johtokunta
Ketolanperän kyläyhdistyksen hallitus