Turpasmökkipäivä 13.6.2017 – kuvaelmia vanhan ajan elämästä Kempeleen museon turpasmökillä
Tapahtumien taustat
Tapahtui vuonna 1904
Naimattomat nuoret pihan molemmin puolin ovat toisensa huomanneet, varsinkin kun Matturin isäntä usein puhuu turpasmökin riuskasta hevosmiehestä. Näyttää vahvasti siltä, että ystävyys on muuttunut rakkaudeksi, jota ei vielä ole julkikerrottu. Rouva on kyllä kiintymyksen huomannut, mutta on vähän varauksellinen, isosta talosta pitäisi sukuun löytyä. Heinänteon aikaan kuitenkin poika kaivertaa sydämen kuvan ja puumerkit siihen isoon pihakoivuun. Ujoja kuitenkin ovat, ja kun siinä pihakoivun alla turpasmökin pojan on tarkoitus pyytää Matturin tyttöä vaimokseen, joutuu hän vielä pari kertaa kiertämään tärkeää kysymystä. ”Sitähän minun piti kysyä, että tuletko… tuletko huomenna heinään… ja onko sinun haravassa piikit kunnossa” … ”niin ja olis minulla vielä yksi tärkeä kysymys.” ”No kysy toki!” ”Tuletko vaimokseni?” ”Tulen, tulen niin mieluusti!”
Kihlaus oli täydellinen yllätys rouvalle. Ennen kuin hämmennyksestä on toivuttu, poika päättää lähteä parin yhteisellä päätöksellä talorahoja tienaamaan Ameriikkaan kuten niin monet muutkin. Kihlaparille syntyy vauva, joka sulattaa täydellisesti rouvan sydämen. Monta kertaa rouva on jo kysellyt tyttäreltään, mitä sulhaselle kuuluu ja ennen kaikkea milloin hän palaa.
Aikaa kuluu, kirjeet kulkevat…
Eletään kevätkesää 1915. Turpasmökissä asuu vanhapari, ja usein käy vieraina kylän pieniä lapsia. Mökki oli päässyt pahoin rapistumaan. Matturin taloa asuu vanha isäntä ja rouva sekä nuori pari ja talon tytär nuoren isännän kihloissa oleva sisko tyttärineen. Monenlaista palvelusväkeä on, mm. karjanhoitaja. Muut Matturin lapset ovat kouluja käyneet ja lähteneet jo maailmalle. Vanha isäntä on viimesen päälle myös kova hevosmies, jopa kantakirjaanotto lautakunnan arvioija.
Mökin poika on ollut kymmenkunta vuotta Amerikassa Minnesotassa ja Michiganissa ”copper mainarina” ja talvet tukinajossa ja kesät sahalla. Sulhanen on kaivoskuilun edessä olevassa valokuvassa istumassa kärryn rattaan kohdalla. Kun olot kaivoksella tulivat vähän levottomiksi lähti ”horseloggeriksi” ajamaan tukkeja valjakoilla isoille järville.
Koko ajan on kirjoitellut vanhemmilleen, kihlatulleen ja tyttärelleen. Hyvin on tienannut ja visusti elänyt, joten on säästöjä kertynyt aikalailla. Passin vanheneminen, ikävä morsianta ja tytärtä sai pojan toteuttamaan kotimaahan paluun. Tunnollisena miehenä ja onnekseen ajoi kevään viimeiset tukit Ontariojärvellä eikä ehtinyt Hudsonin jokilaivaan eikä sitä myöten alunperin suunniteltuun Liverpoolin Empress of Ireland -laivaan, joka törmäsi sitten Lawrencen lahdella 29.5.1914 norjalaisten ”coolisippiin” ja vei mennessään toistatuhatta henkeä, muassa 70 Suomeen palaavaa siirtolaista.
Poika on riuska työmies ja hyvä hevosmies – oikein vanhan isännän mieleen ja Ameriikoissa opin saanut. Jopa niin, että sai Matturin vanhan Valkon innostumaan varsan saantiin kun syyskynnöissä parivältin edessä toisena oli se Pirilän kantakirja ori.
Nyt turpasmökki on kunnostettu vanhemmille hyvään kuntoon pojan toimesta.
Salakauppias kyselee viikolla ”varpusta” ja paria tyhjää pulloa – liiketoimet saattavat vilkastua. Sanoo nähneensä liiketoimiensa varjolla iltayöstä sellaista. Arvelee, että Matturiin on vielä loppuviikosta tulossa suuret häät jos kaikki päättyy onnekkaasti..
Tilannetapahtumat tasatunnein 13.6.1915
10.00 Turpasmökin väki ja muutkin ihastelevat uutta mökkiä ja sen asumismukavuutta. On niin tilava, hyvä uuni, talvella oli tosi lämmin ja nyt kesällä mukavan raitis, ja miten hyvät uudet tapetit. Kylän lapset kyselevät mökin emännältä seinätapettien bookstaaveja ” mikä se on tuo koukkukeppi alaspäin, entä ympyrä, entäpä, saunankatto alaspäin… ” ja mallintavat niitä rihvelitaululle. Eikä aikaakaan kun jo osaavat lukea ja kirjoittaa ihan seinistä oppimalla. Vieraat kyselevät kaikenlaista turpasmökistä mistä saitte tarveaineet ja mitä niitä oli? Miten saitte kaiken tehtyä yksin vai talkoilla? Onko hometta?
11.00 Heinäänlähtö niitylle kaikki kynnelle kykenevät kunnostavat työkaluja, tekevät haraviin piikkejä liippaavat viikatteita ja lähtevät. Kuivaa heinää on jo rukoina, leppeinä ja karhoilla, kannetaan takkavitsalla, ja tuoreempaa seivästetään ja karhotaan. Vieraat kyselevät heinänteosta. Termejä ja ohjeita liitteenä 13.
12.00 Turpasmökin pariskunta ja paikalle sattuneet kauppiaat (sala- ja kulku) tarinoivat maailman menosta. Ihmetellään kulkukauppiaan polkupyörää. Matturiin on avattu pankki. Lehdessä on kerrottu maailman hirveistä tapahtumista ja kulkukauppias on kuullut maakunnassa ja kaupungissa kaikenlaista. Keisarikin oli aikonut kieltolain laittaa voimaan. Viime keväänä ”Emperss” oli uponnut kuten Titanic aiemmin, mutta onneksi poika oli säästynyt. On tehty automobiili ja ilmassakin aikovat lentää. Jos on sumuista ja pilvistä niin miten ne viittatien kepitkin ilmassa pysyvät? Ihmetellään pitääköhän kaikki paikkaansa ja eiväthän ne varmaan kaikki hullutukset tänne Kempeleeseen tule. Eletään niin kuin ennenkin hyvähän kasvaa täällä Kempeleessä.
13.00 Luudantekijä, mökin isäntä ja emäntä ehkä joku muukin tekevät pieniä kotiaskareita kuten kirvesvarsia vastoja, luutia, vispilöitä, pieniä tuohitöitä. Huomataan, että saunan kattaminen on tullut jo valmiiksi. Saunaahan ihan varmasti tarvitaan, saunomiseen ja saunapadasta kuumaa vettä monenlaisiin töihin lankojen värjäykseen, teurastukseen, luokkituomien ja reenjalasten hautomiseen ja painamiseen ja missäpäs kupparikaan muualla kuppaisi. Turpasmökin seinissä on pientä viimeistelyä talven jäljiltä; ainahan ne painuu. Lähdetään tekemään sitä porukalla jos on saatu turppaita.
14.00 Karjanhoitaja ja turpasmökin emäntä alkavat valmistella iltalypsyä ja kutsuvat karjaa niin että koko kylä raikaa. Kellokkaan tulo alkaa pian kuulua navetan takaa. Karjanhoitaja arvelee että on paremmin sääskiltä ja paarmoilta suojassa jos navetassa lypsää. Laittelee lypsyastiat valmiiksi. Vie maitotonkan jäähtymää kaivoon tai sahajauhojen alla oleviin jäihin. Keskustelevat kerman kuorimisesta ja voin kirnuamiseta, sillähän saa kaupunkilaisilta mukavasti pikkurahaa.
15.00 Nyt uudelleen tavanneet ovat vakuuttuneita rakkaudestaan ja aikovat vihille. Pyytävät turpasmökin isäntää kysymään puhemiestä, jotta kaikki olisi varmanpäälle kun kihlauksestakin on niin pitkä aika. Puhemies hoitaa asiat kokemuksella parhainpäin. Selviää vielä sekin että, pojan säästöt riittävät talon ostoon jota on jo katseltukin.” sellaisen pienen 60 hehtaaria, rakennukset ovat aika huonossa kunnossa, mutta uusihan ja isompi se pitää salvaa ja hyvää viljelysmaata Tyrnävän rajalla saa otettua ylös vaikka kuinka.” Tulevat sukulaiset istuvat pihakeinussa ja salakauppias tuo tärkeän hetken kunniaksi pikku pullon. Matturin emäntäkin on oikein tyytyväinen ja toteaa, että ” tytönhän se poika nai eikä taloa, eikä tuollaisia tyttöjä ja poikia toisilleen hopioilla saisikaan” kun hän muistelee omaa vaatimatonta synnyinkotiaan. Selvähän selvä asia on. Turpasmökin isäntä oli illalla ollut herrastuomaria kyydissä Pirilään vallesmannilta ja kuullut aikamoisen uutisen, että salakauppias aikoo perustaa oikein senaatin luvalla ruukin Tyrnävälle. Pitäneeköhän paikkaansa?
Häävalmistelut alkavat ja härkä penkkiin eikä mikään juottovasikka. Kutsu kiertämään, että lauantaina 17.6. klo 13.00 on koko kylän suuret häät. Maatalousnaiset ovat valmistaneet keitot ja jotkut kauppapuoditkin ovat antaneet ruokatarvikkeita. Lahjakolikot voi jättää padan vierellä olevaan kulhoon. Torpparit ja mökkiläiset antavat vähän vähemmän ja talolliset reilummin. Vieraita saapuu aina Helsinkiä myöten. Monenlaista puhetta kullaan. Turpasmökin isäntä sulhasen isänä kertoo hääparin tarinasta ja lukee pätkiä Amerikan kirjeistä. Matturin isäntä pitää morsiamen isänä pienen puheen, etenkin hevosista puhuu, antaa Valkon varsan henkilökohtaisena häälahjana, pyytää totuttamaan varsaa aisoille ja lupaa tallipaikan kunnes oma on. Matturin emäntä hoksauttaa, että olivat sopineet myös parista lehmästä ja Luonungin niittypalstasta sisarosuutena, jolloin heinä ja viljelysmaat ovat lähekkäin.