Lehtien sisällysluettelot
Tälle sivulle on koottu Kempeleen Joulu – ja Kempeleen Kurpponen -lehtien sisällysluettelot.
- 1998 Kempeleen Joulu
- 1999 Kempeleen Joulu
- 2000 Kempeleen Joulu
- 2002 Kempeleen Kurpponen
- 2004 Kempeleen Kurpponen
- 2007 Kempeleen Kurpponen
- 2013 Kempeleen Joulu
Kempeleen Joulu 1998
Aulis Lindström: Joulun taikaa
s. 2 (runo)
Timo Paakki: Velvoittava perinne.
S. 3.
(pääkirjoitus)
Maija Jaakola: Kempele-Seuran perustamisesta
(Kirjoittaja oli Kempele-Seuran sihteeri ja Kempeleen kulttuurisihteeri.)
Martti Turunen: Kaihoisan joulun tuntua
S. 4-5.
Aihe: Kempeleen musiikkielämä. Haastateltavana säveltäjä, muusikko, Ylikylän koulun opettaja Jussi Rasinkangas, joka on säveltänyt lauluja mm. Musarit-lastenlauluyhtyeelle. Ei kuvia. Mukana nuotit joululauluun Joulu ja joulun lapsi, säv. Jussi Rasinkangas, san. Juhani Konola.
Anni Näyhä: Lapsuuteni joulunaika noin 50 vuotta sitten
S. 6-7. Kirjoittaja muistelee joulua maalaispitäjässä Pohjois-Pohjanmaalla.
Pirkko Lindberg: Kolmen savun kylästä huipputekniikan kunnaksi
S. 8-11. Aihe: Kempeleen historia. Kirjoittaja toimi Kempeleen kirjastotoimenjohtajana.
Aarne Tölli: Nuorten talkoot auttoivat Suomea selviytymään sodasta
Kempele valtakunnan mestari 1943. S. 12-13. Nuorten talkoot oli työliike sota-aikana 1940-luvulla. Haastateltavana Helli Neuvonen, Erkki Penttilä ja Martta Takalahti.
Juhani Konola: Kun Rosvo-Perttunen ja mökin emäntä tapasivat
Tarinaa Tyrnävältä Ouluun johtaneesta Voitiestä. S. 14-15.
Aihe: Tiet, liikenne, elinkeinot entisajan Kempeleessä. Legendaarinen Rosvo-Perttunen. Haastateltavana Juhani Korpela, Väinö Siltavirta ja Pekka Kesti.
Timo Paakki: Turppaan käyttö oli kekseliäs tapa rakentaa huokeasti ja nopeasti
S. 16-18. Aihe: Turpasmökit, rakennukset. Kempeleessä rakennettiin entisikaan taloja ja navettoja turppaista, koska puutavarasta oli puute. Haastateltavana Erkki Penttilä ja Erkki Kerttula.
Juhani Konola: Rovasti K. I. Cajanus oli oppinut sauna-asiantuntija
S. 18-19. Kempeleen seurakunnan rovasti Kaarlo Ilmari Cajanus 1899-1972. Saunat, tapakulttuuri.
Markku Korpela: Jumalan rakkaus
S. 21. Joulun sanoma Raamatun mukaan.
Marjukka Riihimäki: Tiedän paikan armahan
S. 23-25. Paikallisuus ja kotiseututietous Ketolanperän koulun opetuksessa.
Koululaisten terveiset
S. 25-27. Kempeleen ala-asteen oppilaiden kirjoituksia aiheesta Minun Kempeleeni. Kirjoittajat: Tiia Muhonen, Juhani Kemilä, Krista Janhunen, Jari Viitala, Anne Uusimäki, Taru Heikkinen, Sanna, Jaakko.
Martti Turunen: Zimmari ylitti odotukset
S. 28-29. Liikuntapalvelut. Kempeleen uimahalli eli Virkistysuimala Zimmari. Suunnitelma palloiluhallista ja jäähallista. Haastateltavana Kempeleen kunnan liikuntasihteeri Pauli Ängeslevä.
Helvi Piipponen: Perinneruoka – pitäjäruoka
S. 30. Aihe: ruoka. Perunakukko eli ”potakkakukko” muistuttaa kalakukkoa.
Kari Ahokas: Kempele – Suomen piilakeus
S. 31-33. Kempeleen kunnan talous, elinkeinot ja imago. Kirjoittaja on Kempeleen kunnanjohtaja.
Juhani Konola & Reijo Mustonen: Jouluristikko.
S. 34. Sanaristikko.
Kempeleen Joulu 1999
Aulis Lindström: Vuodenajat: Talvi
S. 2. (Runo.)
Timo Paakki: Vuosituhatta vaihtamaan
S. 3. Pääkirjoitus.
Maija Jaakola: Sihteerin silmin
S. 3.
Timo Paakki: Joulu korsussa Uhtuan suunnalla
S. 4-5. Sotilaiden joulu rintamalla sota-aikaan 1940-luvulla. Haastateltavana Verner Happonen, ent. Oulun palolaitoksen paloesimies, kotoisin Kempeleen Rajakorvesta.
Veikko Kärnä: Kempeleen Kallen pitkä savotta
S. 6-7. Kempeleen seurakunnan rovasti Kaarlo Ilmari Cajanus 1899 – 1972. Papit,
Markku Mäkivuoti: Kaksituhatta vuotta Kempeleen esihistoriaa : Linnakankaalla merkittävä röykkiö
S. 8 – 11. (Arkeologia.)
Paavo Sankilampi: Köyhä Kempele teki luutia
S. 12. Elinkeinot Kempeleessä entisaikaan. Ns. luutatehdas.
Hilda Karvonen: Luutien teosta ja käytöstä
S. 13. Luutien teko. Artikkeli on ote teoksesta Kempeleläiset kertovat III 1987. H. K. on julkaissut myös omakustannekirjan Polun varrelta.
Timo Paakki: Tiilitehdas oli pitkään ainoa suuri työnantaja Kempeleessä
S. 14-17. Aihe: Tiilitehdas Kempeleessä. Haastattelussa Eino Nurro ja Erkki Penttilä.Elinkeinot, teollisuus.
Helli Neuvonen & Maija-Liisa Siira: Siemenestä langaksi ja kankaaksi Kempeleessäkin
S. 18-19. Pellava, kankaankudonta, kudonta, käsityöt.
Martti Turunen: Sipilä: Maltilla menestykseen
S. 19. Haastateltavana Fortel Invest Oy:n toimitusjohtaja Juha Sipilä, myöh. Suomen Keskustan eli keskustapuolueen puheenjohtaja. Kempeleen elinkeinot, yritykset ja talous nykyaikana.
Kempele vuonna 2050
S. 20-21. Ketolanperän koulun ala-asteikäisten oppilaiden kirjoitelmia. Kempeleen tulevaisuus. Kirjoittajat: Heli Nättinen, Tiina Bask, Outi Kirjatankki, Mikko Konttinen, Marja Ollila, Satu Korpela, Kaisu Peteri, Juho Ahokas, Topias Ristioja.
Kaisu Tölli: Amerikan apuna kaakaojauhetta sota-ajan oppilaille
S. 22-23. Ruoka, koulut. Kouluruokailu sota-aikana ja nykyisin.
Pertti Sankilampi: Partiotoiminta innosti poikia pienessä Kempeleessä
S. 26-27. Partiolaiset 1950-1960-luvulla.
Juhani Konola: Tuohinonojalta tarkka metsästäjä sai repullisen sinisorsia
S. 28-29. Metsästysmuistoja. Sorsastus ennen. Haastattelussa Väinö Siltavirta, Elias Holappa ja Olavi Karpio.
Maija-Liisa Siira: ”Pitkä on paimenen päivä” : Helli Neuvosen muisteluksia
S. 30-32. Lapset paimensivat lehmiä. Helli Neuvonen muistelee.
Arvo Niemelä: Urheilua 1930-luvulla
S. 31-32. Liikunta, urheilu. Kempeleen urheiluseurat ennen. Myös suojeluskunta järjesti urheilukilpailuja.
Olli: Hahtoranta Kalevan palstoilla maaliskuussa 1938
S. 33. Hiihtokilpailut, urheilu.
Helvi Piipponen: Lakeerikenkien tulikaste
S. 34. Kengät olivat tärkeä osa pikkutytön runonlausuntaa koulun joulujuhlassa eli kuusijuhlassa.
Veijo Hukka: Elämää Kissaojan varrella
S. 35-36. Taiteilija, taidemaalari Veijo Hukka muistelee asumista Kempeleen Ristisuolla 1960-1990-luvulla.
Aarne Tölli: Nuorisoseuran torvisoittokunta kiersi maakuntajuhlissa kesäisin
S. 36-37. Kempeleen nuorisoseuran soittokunta, jonka perusti opettaja I. L. Lundman vuonna 1900. Soittokunnassa soittivat mm. Eino Lassila, Väinö Vuoppola, Eino Vuoppola, Oskari Hietanen, Albin Pääskynen, Eino Takalahti, Erkki Rautio, Fredrik Lassila, Matti Junttila, Paavo Junttila. Kempeleen musiikkielämä, orkesterit, yhtyeet, järjestöt, yhdistykset.
Iines Still: Suuri rytipalo lähti Peräojalta
S. 38. Tulipalo toukokuussa 1960.
Pirkko Lindberg: Kempeleen vaakuna pelasti sorsan
S. 39-40. Kempeleen nimikkolajit: paju, rusakko, sorsa, auroraperhonen. Nimikkoeläimet. Kempeleen luonto, eläimet.
Kempeleen Joulu 2000
Maija Jaakola: Sihteerin sanomaa
S. 2.
Maija-Liisa Siira: Kolmen sukupolven joulunviettoa
S. 3-4. Joulumuistoja. Haastateltavana Helli Neuvonen.
Kari Ahokas: Joulun aika – kodin aika
S. 5-6. Kirjoittaja on Kempeleen kunnanjohtaja. Hän on työskennellyt useilla paikkakunnilla ja vertailee joulunviettoa eri puolilla Suomea.
Maija Jaakola: Etelä-Suomesa Kempeleesä
S. 6. Sanonnan taustoja, lähteenä mm. vuonna 1860 syntyneen Juho Korpelan muistiinpanot.
Pirkko Lindberg: Juuret kotiseudussa
S. 7. Mietteitä.
Timo Paakki: Pirilästä rintamalle ammuksia yötä päivää 200 ihmisen voimin
S. 8-10. Ammustehdas eli kranaattitehdas Kempeleen Pirilässä sota-aikana. Haastateltavana pitäjäneuvos Erkki Kerttula. Teollisuus ja tehtaat Kempeleessä. Pirilässä toimii nykyisin OSAO:n puutarhaoppilaitos.
Timo Paakki:. Pilketehdas valmisti polttoainetta bensiinipulan vaivaamalle maalle
S. 11-13. Pilketehdas Kempeleessä. Tehtaat, työnteko sota-aikana. Häkäpönttöautot, autot, liikenne 1940-luvulla. Haastateltavana Aune Ansamaa, Aura Siltavirta, Paula Kerttula ja Laura Vuopponen.
Hannes Kangas: Rantalakeuden kansallispuku on tarkan tutkimisen tulos
S. 14-17. Rantalakeuden kansallispuvun synty. Kuvissa Ilona Kela puku yllään. Kansallispuvut, vaatteet.
Santamäen koulun 5. ja 6. luokkien oppilaiden kirjoituksia kotiseudusta ja joulusta
S. 18-20. Kirjoittajat: Katri Myllylä, Arttu Orajärvi, Niina Uusimäki, Marica Halonen, Lauri Peisterä, Anssi Seppänen, Tiia Muhonen, Lauri Rauhala, Anu Väyrynen.
Sananparsia Kempeleestä
S. 21. Sananparret, sanonnat.
Timo Riihimäki: Vanhan kirkon joulumietteitä
S. 22-27. Sattumuksia kirkossa. Kempeleen Vanha kirkko, papit.
Pertti Kokkonen: Millainen koulutus – sellainen tulevaisuus
S. 28-29. Koulutuspolitiikkaa. Perustuu Kempeleen opettajille 22.8.2000 pidettyyn esitelmään. Kirjoittaja on Oulun läänin lääninkouluneuvos.
Juhani Lassila: Lapsuus sodan varjossa : muisteluksia Kempeleestä
S. 30-35. Sota-aika Siikajoella (Siikajoki) ja Kempeleessä. Kirjoittaja on kouluneuvos, Lapin lääninhallituksen kouluosaston päällikkö v. 1974-1996.
Yrjö Abram Granlund. Esi-isieni jalanjäljillä 1700-luvun Kempeleessä
S. 36-41. Sukuhistoriikki 1600-luvun alusta alkaen Harjapään talosta.
Kempeleen Kurpponen 2002
Timo Paakki: Uusi nimi, tuttu lehti
S. 2. Pääkirjoitus.
Maija Jaakola: Vanhan kunnansihteerin toteamus: Ovet lukkoon, niin pääsee työntekoon
S. 3-4. Kempeleen entinen kunnantalo., jossa toimi mm. Kempeleen kirjasto. Haastattelussa Martta Mäkelä os. Vuopponen, Eila Helin ent. Holappa ja Annikki Eskelinen os. Vuoppola. Artikkelissa mainitaan lisäksi Aappo Saukkonen, Pentti Pälvilä, Aito Junttila, Aino Jaara os. Anttila, Helli Pälvilä, Kerttu Helin, opettaja Paavo Ahola, Bertta Lassila, Esko Järvenpää, Sanna Tiirola, Toivo Hotanen, Siiri Alakorva myöh. Balagovic, Simo Koskenniemi, Risto Riihijärvi, Heimo Kangas, Janne Kangas. Kuvituksessa myös Kempeleen vanha terveystalo. Kempeleen kunnan työntekijät, terveydenhuolto ennen.
Timo Paakki: Vanha pappila pursui elämää Cajanuksen aikaan
S. 5-8. Kempeleen rovasti Kaarlo Ilmari Cajanus 1899-1972 ja hänen sisarensa, sairaanhoitaja Salli Kajava. Haastateltavana Ritva Junttila os. Korpela. Pappilat, papit, terveydenhuolto, sairaanhoito.
Leo Brunni: Oon Etelä-Suomesta Kempeleestä
S. 8-10. Sanonnan ”Etelä-Suomesta, Kempeleestä” taustoja. Kirjoittaja on haastatellut seuraavia: Marjatta Brunni o.s. Junttila ja Kaisa Valle. Sananparret, sananlaskut, sanonnat. – Lisäksi: Erkki Korento: Lisätietoja tutusta sanonnasta.
Pirkko Lindberg: Viinarahoilla verkkoon – Kempeleen kirjaston vaiheita
S. 11-12. Kempeleen kirjaston historia. Kirjoittaja toimi Kempeleen kirjastotoimenjohtajana.
Anna-Leena Härkönen: Mielipiteitä Kempeleestä
S. 13. Kirjailija Anna-Leena Härkösen kouluaine vuodelta 1977, jolloin hän oli 12-vuotias ja kävi koulua Kirkonkylän ala-asteella. Kirjaijat, taiteilijat.
Anneli Valkama: Kappale Juurussuon kylän historiaa : Metsäpiirin koulu ehti toimia kolmessa talossa
S. 14-16. Kirjoittaja toimi opettajana Metsäpiirin kansakoululla Juurussuolla 1960-1970. – Lisäksi: Minna muistelee lapsuuden jouluja.
Irma Still: Minun äitini
S. 17. Runo.
Niilo Halonen: Kiviesine Vihiluodosta
S. 17. Arvo Säkkinen löysi kivikirvestä muistuttavan esineen. Kirjoittaja toimi mm. Kempeleen kotiseutumuseon hoitajana.
Ilpo Tapaninen: Pohjois-Pohjanmaan alueelliset symbolit
S. 18-23. Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja sen symbolit, mm. vaakuna, maakuntaviiri sekä nimikkolajit, nimikkoeläimet.
Ritva Sivonen: Luonto ja lait muovanneet Kempeleen teitä : nyt haluttaisiin kulkea vapaammin
S. 24-33. Tiet, liikenne. Kirjoittaja toimi Kempeleen kotiseutumuseon hoitajana.
Aulis Lindström: Runo kulkuneuvoista
Vaihtele sisältöä
Maija Jaakola: Perinnepäivät säilyvät pitkään sihteerin mietteissä
S. 34-35. Kuvissa mm. Kirsti Mansikkamaa, Martta Takalahti, Maija-Liisa Siira, Ritva Sivonen, Leena Vuoppola, Leila Heikkinen, Jorma Ala-Simonen, Hilkka Fyrsten, Kirsti Holma, Aino Arvola.
TALA. Reissulle, reissulle…
S. 35. Kertomus junamatkasta nykyaikana.
Kauko Piiroinen: Perinneruuat tarjoavat muhkeita makunautintoja
S. 36-37. Reseptit: kainuulaiset rönttöset, Kempeleen perinneruoka rössypotut eli rössypottu. Ruoka. Kirjoittaja on kotoisin Kainuusta.
Juhani Konola: Tammikuun liukumateet
S. 37-38. Kalastusreissu sota-aikana. Mateen pyynti koukuilla. Kirjoittaja on opetusneuvos.
Pauli Määttä: Kuntapäättäjänä Kempeleessä
S. 39-40. Kunnallispolitiikka nykyään. Kirjoittaja on kunnanvaltuutettu.
Ilpo Tapaninen: Pohjanmaalla vivahteikkaita murteita
S. 40-41. Murteet, kieli. Mm. mitä eroa on Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan murteella. Oulun seudun murre.
Kempeleen Kurpponen 2004
Tuomo Toivakka & Satu Ekmark: Kuinka juurtuminen tapahtuu
S. 3. Sarjakuva.
Satu Ekmark: Voiko näppästokka säkästyä Zeppeliniin?
S. 3. Pääkirjoitus.
Matti Laurila: Kasvot luovat kotiutumisen tunteen.
S. 4-5. Kirjoittaja on Kempeleen seurakunnan seurakuntapastori. Papit.
Jussi Mäkäräinen: Ja nyt kaikki hankkimaan elämyksiä ja kokemuksia
S. 5-6. Nuorisotyö, retket, leirit. Kirjoittaja on vastaava nuorisotyöntekijä Kempeleen kunnassa.
Satu Ekmark: Etelän Leipomo : donitsien tuoksua kylänraitilla 1950-luvulla
S. 7-9. Martta Etelän perustama Etelän Leipomo toimi 1952 – 1963. Haastattelussa Kauno Etelä, Annikki Suorsa os. Pääskynen ja Pekka Suorsa. Yritykset, elinkeinot, ruoka.)
Margit Jäminki: Kempeleen aseman vaiheita
S. 10-11. Kirjoittaja työskenteli Kempeleen rautatieasemalla 1940-luvulla sota-aikana. Junat, rautatiet, liikenne.
Satu Ekmark: Uutinen 30.8.1936 : ”Kaamea linja-auton ja postijunan yhteenajo Kempeleessä eilen iltapäivällä
29.8.1936 tapahtunut junaonnettomuus Kalevan artikkelin perusteella sekä Erkki Kerttulan muistoissa. Onnettomuudessa kuoli Lauri Suorsa Tyrnävältä. Liikenne.
Olavi Holma: Matka mummolaan
S. 12-13. Linja-automatka Paavolaan, nyk. Siikajoki, 1930-1940-luvun taitteen aikoihin. Liikenne.
Hilja Alasuvanto: Lapsenlapsi
S. 13. Runo. – Lisäksi kaksi runoa s. 39: Pieni tyttö sekä nimetön runo. Runot ovat teoksesta Hiljan helminauha.)
Satu Ekmark: Entisajan ”huoltoasemalla” tankattiin hevoset
Pertti Junttila muistelee hevosten syöttöpaikka Nälleä. S. 14. Nälle toimi 1920-1930-luvulla. Liikenne, elinkeinot.
Kempeleen murresanasto Osa I
S. 15-17. Toim. Satu Ekmark. Koonnut Erkki Kerttula, Anna Rahikainen, Hilda Karvonen, Olga Törttö, Väinö Siltavirta, Antti Jäminki, Hannu Saukkonen ym.
Osa 2 julkaistu Kempeleen Kurpponen -lehdessä 2007
Satu Ekmark: Kempeleen kylänraitti entisaikaan : Kankaan kauppa
S. 18-21. Kauppias J. A. Kangas toimi kauppiaana 1923 – 1963. Haastattelussa hänen tyttärensä Elli Moilanen ja entinen myyjätär Annikki Alatalo. Kaupat, yritykset, elinkeinot.
Satu Ekmark & Hannu Saukkonen: Testaa Kempele-tietoutesi!
S. 22-23, 54. Tietokilpailu, visailu. 20 kysymystä Kempeleen nykypäivästä ja historiasta.
Ola Kjellman: Talakoot nuorisoseuralla ja heti perrään kodeissa joskus 1940-luvulla
S. 23. Talkoot, pikkujoulu, Kempeleen nuorisoseura.)
Hilda Karvonen: Kempeleen keskustaa 1919 – 1922.
Lisäksi: Miksi kunnantalon katto on kuparista? S. 24-25. Museoviraston Keruuarkiston kokoelmiin kuuluva kartta, jonka Hilda Karvonen piirsi muistinvaraisesti vuonna 1984. Karttaan on merkitty mm. talojen nimiä. Lisäksi kasku, jossa esiintyy kunnanvaltuutettu Veikko Sipilä.
Aarne Tölli: Hiiriä ja norssihousuja – entisajan elämänmenoa ja nimistöä Kempeleestä
S. 25-26. Rehtori, opettaja Aarne Tölli muistelee. Aihepiiri: talkoot, kellinimet eli pilkkanimet, haukkumanimet, joita Kempeleen ja Oulunsalon nuoret antoivat toisilleen.
Kempeleen vanhat paikannimet
Koonnut 1980-luvulla Erkki Kerttula, Väinö Siltavirta, Tuomas Korpela, Hilda Karvonen, Elli Loukkola, Kirsti Skinnari ym. S. 27-29. Kartta, johon merkitty paikkojen vanhat nimet.
Satu Ekmark & Margit Jäminki: Kempeleen Santeri 80 vuotta
S. 30-31. ”Kempeleen Santeri” oli koomikkohahmo, jota esitti teatteriharrastaja Antti Jäminki 1940-luvulta 1990-luvulle. Esa Pakarinen ja Antti Jäminki kiersivät yhdessä Suomea. Aihepiiri: teatteri, näyttelijät, Kempeleen Nuorisoseura.
Satu Ekmark: Lottana kotirintamalla
S. 32-33. Haastattelussa Lyyli Sarkkinen. Lotat sota-aikana. Artikkelissa valokuvia lotista ja Kempeleen suojeluskuntatalosta.
Kaisu Tölli: Kotirintaman naiset
S. 34-35. Muistelus. ”Työtyttönä” Sotkamossa sota-aikana. Työpalvelu.
Noora Valkonen: Lastenkirjastotyötä Kempeleen kirjastossa
S. 36-39. Kirjoittaja toimi kirjastonhoitajana Kempeleen kirjastossa.
Kempele : mitä Kempeleessä voi harrastaa? Mitä eroa on Kempeleellä ja Oululla?
Ketolanperän koululaiset kertovat. S. 40-41. Kirjoittajat: Minna Kinnunen, Lyydia Ahola, Petri Korpela, Annamari Ahola, Riikka Siltavirta, Olli Penttilä, Anni Määttä, Sonja Ristioja. Piirrokset: Tiia Parviainen, Riikka Siltavirta, Sonja Ristioja.
Satu Ekmark: Entisajan leikkejä
Ritva Junttila, Pentti Junttila ja Lyyli Sarkkinen muistelevat. S. 42-45.
Osa 2 on julkaistu Kempeleen Kurpponen -lehdessä 2007. Pelit, leikit. Mm. piilonen, konkka, vinkki, viimeinen pari uunista ulos.
Satu Ekmark: Entisajan pidot
S. 46-48. Entisajan pitoja lavastamassa Helli Neuvonen, Riitta Siltala, Sirpa Tuppurainen, Iiris Tuppurainen, Raija Kotimäki, Annikki Kosunen, Eero Keränen ja Elli Gallén. Artikkelissa mainitaan myös Anna Kuivala. Aihe: ruoka, perinneruoka.
Maija Jaakola: ”Niin kauan käki kukkuu, kun kypsän hillan suuhunsa saa”
S. 49-51. Lintuihin liittyvät sananparret ja uskomukset. Linnut, luonto, eläimet.
Hannu Saukkonen: Karkkia, karkkia!
kauppiaan pojan sokerikuorrutteisia muisteluksia 1960- ja 1970-luvulta. Muistelijan äiti Irma Saukkonen työskenteli Kempeleen Arina-kaupassa myyjänä ja piti kauppaa Oulussa Tuirassa. Makeiset, karkit, ruoka, kaupat, yritykset.
Kempeleen Kurpponen 2007 (10-vuotisjuhlajulkaisu)
Satu Ekmark: Pääkirjoitus
S. 3.
Maija Jaakola: Kempele-Seuran 10 vuotta
S. 4-8. Historiikki. Aihepiiri: kotiseutuyhdistykset, yhdistykset, järjestöt.
Seppo Härkönen: KuoroKempele
S. 9-11. Kempeleen kuorot, laulukuorot, musiikkielämä, muusikot.
Kempele-aiheisia sarjakuvia
S. 12. Kempeleen yläasteen 8-luokkalaisten piirtämiä sarjakuvia myös sivuilla 36, 44, 50. Piirtäjät: Alisa Bragge, Hilla Karppinen, Anni Karttunen, Noora Limma, Henri Sorsa.)
Kempeleen murresanasto Osa 2
Toim. Satu Ekmark. S. 13-17. Koonnut Erkki Kerttula, Anna Rahikainen, Hilda Karvonen, Olga Törttö, Väinö Siltavirta ym. Sanoja ovat selittäneet myös Martta Pulli o.s. Perttunen, Liisa Snellman, Anni Näyhä ja Seppo Anttila. Osa I julkaistu Kempeleen Kurpponen -lehdessä 2004.
Heini Hyvärinen & Markku Paso & Tommi Sulkala. Vinkkejä Kempeleen luontoon tutustujalle
S. 18-20. Kirjoittajat toimivat Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry:ssä. Luonto, luonnonsuojelu, yhdistykset, järjestöt, eläimet, kasvit.
Maija Jaakola: Daniel J. Pesu – kotiseutu Karjalassa ja Kempeleessä
. 21-30. Taidemaalari Daniel Pesu 1891 – 1956. Haastattelussa Maija-Liisa Pesu, Hannes Kangas, Erkki Saikkonen, Kirsti Savolainen, Kalevi Loukkola, Pentti Honkala, Teuvo Perälä. Lisäksi artikkelissa mainitaan mm. Kaarlo Ilmari Cajanus. Värikuvaliite: Daniel Pesun maalauksia vuosilta 1925 – 1956. Aihepiiri: taiteilijat.
Satu Ekmark: Kempeleläinen dekkarikirjailija Ari Paulow
S. 31-34. Kirjailijat, taiteilijat.
Satu Ekmark: Ritva Junttila muistelee: ”Samperin rouva”, Aada Sandberg
S. 35. Nimismies Armid Sandberg ja Alda Sandberg eli Aada Sandberg. Haastattelussa Ritva Junttila o.s. Korpela. Artikkelissa mainitaan myös Juhani Korpela. Aihepiiri: nimismiehet, paikannimet, tiet.
Matti Raappana: Pikkuveljen hankinta
S. 36. Anekdootti, jossa mainitaan mm. Pertti Sankilampi.
Satu Ekmark & Helena Koponen & Hilda Karvonen. Entivanahasia leikkejä Osa 2.
S. 37-44. Haastattelussa Paavo Sankilampi, Pertti Sankilampi, Helena Mäkeläinen o.s. Kauppila, Helli Neuvonen o.s. Vuoppola, Martta Pulli o.s. Perttunen, Helena Koponen, Hannu Saukkonen. Haastattelujen lisäksi lähteenä on käytetty Helena Koposen muistiinpanoja sekä teosta Hilda Karvonen: Polun varrelta. Leikit, pelit, lelut. Mm. piilosilla olo, myrrä, maanvaltaus, turnajaiset, munitus. Osa 1 on julkaistu Kempeleen Kurpponen -lehdessä 2004.)
Oiva Pennanen: Kuka hullu juo olutta
S. 45. Runo. – Lisäksi: Kempeleestä kerättyä alkoholijuomasanastoa. – Lisäksi: Kielletäänkö keskiolut Kempeleessä? Kempeleläinen-lehden uutinen 12.5.1983.
Satu Ekmark: Kuvavisailu: Tunnetko Kempelettä?
S. 46-47, 49. Tietovisailu, jossa 21 kuvaa eri puolilta Kempelettä. Kuvat pitää osata yhdistää oikeaan kuvatekstiin.
Elsa Malmberg: Hellän kukka
S. 48. Kertomus Hellän Kukka -nimisestä lehmästä. Kirjoittaja oli kirjailija Joni Skiftesvikin täti. Aihepiiri: lehmät, eläimet, evakot, Petsamo, sota-aika.
Anni Takkula: Kempeleen Tiistaiseuran toiminnasta
S. 50. Aihepiiri: yhdistykset. Kempeleen Tiistaiseura kuuluu Pyhäin Sergein ja Hermanin Veljeskuntaan.
Oiva Pennanen: Kevättä Kempeleeseen
(aulun sanat, sävel: Lokki.)
Matti Raappana: Kempeleen poliisin putka
Anekdootti 1950-luvulta, jossa ainitaan mm. poliisi Ahti Toikkanen ja Väinö Raappana.
Kempeleen Kurpponen 2013 (teemana musiikki)
Satu Ekmark: Pääkirjoitus
S. 2. kuvia yhtyeistä Sodoma ja The Beatles Band
Satu Ekmark: Kempeleen musiikkielämän grand old man, dir. cant. Seppo Härkönen
S. 1, 3-6
Rita Kumpulainen: Sepon ja Maisan matkassa
S. 7-8
Satu Ekmark: Kempeleen musiikkiyhdistys ry 1985 – 2007
Pentti ja Anna Pylvänäinen sekä Lauri Kurkela muistelevat. S. 9-12.
Satu Ekmark: Oopperalaulaja, kuoronjohtaja Pekka Itkonen
S. 13-14.
Elina Könönen: Kuoro elämäntapana
S. 15-16.
Satu Ekmark: Oopperalaulaja Jyrki Anttila
”Laulajan työ on ikuista opiskelua”. S. 1, 16-18.
Satu Ekmark: Musarit-kuoron laulunsanoittaja Juhani Konola
S. 19-22.
Merja Hillilä: Jussi Rasinkangas kertoo säveltäjän työstä
S. 1, 23-24.
Satu Ekmark: Kempeleen ensimmäinen tenavatähti Satu Sainila o.s. Itkonen
S. 25-28.
Satu Ekmark: Musikaaliset Itkosen sisarukset
S. 29-31.
Satu Ekmark: Musiikinopettaja Pietu Halonen – monitaitoinen D-duurin ihminen
S. 32-34.
Satu Ekmark: Musareista muusikoksi – Sini Alatalo
S. 34-36.
Satu Ekmark: Lauluryhmä Äkkinäiset ja Hanuripartio
”Musiikkiharrastus pitää mielen virkeänä”. S. 37-38.
Rita Kumpulainen: Kempeleen kansalaisopiston MelodiSet-kuorossa laulava Riitta Polvi-Karjalainen
”Musiikki on happea, jota hengitän joka solullani”. S. 39-40.
Satu Ekmark: Kempeleen seurakunnan musiikkitoiminta
haastateltavana Veikko Kärnä. S. 41-44.
Merja Hillilä: Marja-Liisa Jääskeläinen: ”Kuoroissa on voimaannuttavaa yhdessä tekemisen meininkiä”
S. 45.
Satu Ekmark: Tanja Vähäsarja – kuorosolistista iskelmäartistiksi
S. 46-47.
Satu Ekmark: Herkkä tulkitsija Kirsi Lehtosaari
S. 47-48.
Satu Ekmark: Laulavat siskokset Saara ja Suvi Aalto
S. 48-49.
Satu Ekmark & Hannu Saukkonen: The Pulliaiset
rautalankamusaa Topi Sorsakosken ja Agentsien hengessä. S. 50-51.