Kempele-Seuran blogi


Kotiseutumuseon mylly – historian siipien havinaa

Kempeleen kotiseutumuseon pihapiirissä, navetan takana seisova tuulimylly on yksi alueen näkyvimmistä maamerkeistä. Se ei ole vain koriste, vaan muistutus ajasta, jolloin viljan jauhaminen oli osa jokapäiväistä elämää. Tuulimylly edustaa Kempeleen maatalousvaltaista menneisyyttä. Se muistuttaa meitä ajasta, jolloin paikallisuus oli itsestäänselvyys, vilja kasvoi omilla pelloilla ja se jauhettiin jauhoiksi oman kylän myllyissä.

Kempeleen kotiseutumuseon tuulimylly 11.8.2025.
Kuva: Martti Okkonen
Kempeleen kotiseutumuseon tuulimylly 11.8.2025.
Kuva: Martti Okkonen

Jotkut ovat saattaneetkin jo huomata, että tuulimylly on vastikään kokenut muodonmuutoksen. Vuoden 2025 loppupuolella Kempeleen kunta toteutti tuulimyllylle mittavan peruskorjauksen. Kuukauden mittaisessa korjauksessa mylly on saanut uudet uljaat siivet ja myllyn rakenteen pohjaa on vahvistettu, jotta se kestää tulevien vuosikymmenten säävaihtelut.

Tuulimyllyn uudet siivet 11.8.2025.
Kuva: Martti Okkonen
Tuulimyllyn ristikkojalkojen korjaus alkaa.
Kuva: Martti Okkonen

Tuulimyllyn uudet siivet on veistetty käsityönä alkuperäisen siiven mallin mukaan Puulastu Oy:n Juho Vengasahon ja Mika Saarijärven toimesta. Projektissa he ovat huomioineet perinnerakentamisen menetelmät. Myllyn siivet on kiinnitetty tukipalkkiin tapeilla ja rakenteiden kunnostamisessa on huomioitu puun kutistuminen. Turvallisuussyistä myllyn siivet on lukittu paikalleen, jotta ne eivät lähde pyörimään.

Tuulimyllyn uusi ristikkojalka.
Kuva: Martti Okkonen
Tuulimyllyn uusittu akseli.
Kuva: Martti Okkonen

Kempele-Seuran johtokunnan jäsen Martti Okkonen vieraili myllyn sisätiloissa 10.9.2025. Vierailun yhteydessä myllystä löytyi erilaisia myllyssä käytettyjä välineitä. ”Mylly näyttäisi olevan sisältä hyvässä kunnossa ja vain käyttäjäänsä vailla” kertoo Martti.

Jalkamyllyn koneistossa on siipiakseli, joka liikuttaa puista hammasratasta. Hammasratas välittää voiman voimansiirtorataksen eli niin sanotun lyhdyn kautta.
Kuva: Martti Okkonen
Lyhtyyn on kiinnitetty rautainen pystyakseli, joka kulkee myllynkiven silmän läpi ja pyörittää ylempää myllynkiveä. Jauhettavat viljat johdetaan kivien väliin jyvätuuttia pitkin.
Kuva: Martti Okkonen

Mylly on rakennettu Tyrnävällä 1892 ja siirretty Kempeleen kotiseutumuseolle. Hirsien sisäpuolella olevat numeromerkinnät osoittavat, että mylly on ensin purettu ja sen jälkeen koottu uudelleen. Myllyn on rakentanut Eero Paavonpoika Fyrsten ja sitä on käytetty kotitarvemyllynä.

Numeromerkinnät myllyn hirsissä.
Kuva: Martti Okkonen
Myllyssä käytettyjä välineitä.
Kuva: Martti Okkonen

Kotiseutumuseon pihapiiri tarjoaa täydellisen ympäristön pysähtyä hetkeksi ja miettiä, miten paljon maailma on muuttunut – ja miten tärkeää on säilyttää palanen tuota vanhaa maailmaa. Kun kesällä taas suuntaat kotiseutumuseolle, nosta katseesi ylös ja ihaile vastakunnostettua tuulimyllyä. Mylly tarjoaa myös hienon keskustelunavauksen historian merkityksestä myös nuoremmille sukupolville.

Peruskorjattu tuulimylly.
Kuva: Martti Okkonen
Peruskorjattu tuulimylly.
Kuva: Martti Okkonen

Kirjoittajat: Mirva Karjalainen ja Martti Okkonen

Lähteet:

  • Kempeleläinen 13.8.1988. Kotiseutumuseolla näkee Kempeleen historiaa.
  • Kempeleen kotiseutumuseon Facebook-kanava 3.11.2025.
  • Wikipedia: Tuulimylly.https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulimylly. Luettu 12.3.2025.
  • Kempeleen kotiseutumuseon esite

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *