Tunnettuja kempeleläisiä

Tälle sivulle olemme koonneet edesmenneitä, tunnettuja kempeleläisiä ja Kempeleessä vaikuttaneita henkilöitä. Listaan on valikoitunut niin kunnallisessa toimessa ansioituneita henkilöitä kuin kirkkoherroja tai muuten ihmisten mieleen jääneitä persoonallisia hahmoja.

Löytyykö sinulta hyvä henkilötarina tälle sivulle tai huomaatko jotain lisättävää nykyisiin tietoihin?
Kerro siitä meille: kempeleseura@gmail.com. Täydennämme tietoja aktiivisesti.

Sinisestä info-ikonista klikkaamalla avautuu lyhyt kuvaus henkilöstä ja nimestä klikkaamalla pääset katsomaan mahdollisia lisätietoja.

KuvaNimiAmmattiSyntynytKuollutLisätietoja
Anttila, Amandeussekatyömies9.5.186426.12.1940iAnttila oli väkivahva, tunnettu turpasmökkien rakentaja ja mökkiläinen Ketolanperältä. Jonkinlainen reissujätkä, jonka legenda on jäänyt elämään – jos ei muuten, niin harvinaisen nimensä ansiosta.
Kempeleen Kalle -kirjaCajanus, Karl Ilmarikirkkoherra, rovasti26.2.189912.7.1972i”Kempeleen Kalle”.
Toimi Kempeleen kirkkoherrana 1928–1966. Hän oli pitkään Oulunsalon ja Temmeksen vt. kirkkoherra oman toimensa ohella. Kallen rippikoulu oli kuulu. Siihen pyrittiin naapuripitäjistäkin.

Cajanus toimi kansakoululautakunnan puheenjohtajana 1945-1950 ja 1954.

Teologian ohella filosofia oli hänelle mieluisa tieteenala. ja hän uoritti filosofian lisensiaatin tutkinnon työnsä ohella.

Cajanuksen elämäntyöstä on kirjoitettu kirja ”Kempeleen Kalle – sanan ja saunan mies”.
Brunni, Leorehtori4.12.19262.12.2013iBrunni toimi Kirkonkylän koulun opettajana 1956-1961.
Hentilä, Heikkityömies14.2.190220.8.1954iKempeleen kotiseutumuseon pihassa sijaitseva Sohjanan asevelitalo on rakennettu Heikki Hentilälle ja hänen kymmenlapsiselle perheelleen. Hentilä palveli jatkosodassa Sohjanassa, Kiestingin alueella.
Härkönen, Seppokuoronjohtaja, säveltäjä, musiikkitapahtumien organisoija10.2.19409.6.2015iHärkönen oli Kempeleen nuorisokuoron ja Kamarikuoro Aioloksen perustaja sekä monien kuorojen johtaja.

Kempeleen Nuorisokuoron hän perusti vuonna 1981 ja toimi sen johtajana lähes koko toiminnan ajan vuoteen 2007 saakka. Kuoro lopetti toimintansa vuonna 2008. Aioloksen johtajana hän toimi vuosina 1991 – 2006. Hän oli Limingan musiikkileirin perustaja ja johtaja 19 vuoden ajan ja toimi vuosina 1964-2003 Pirilän puutarhaoppilaitoksen vanhempana lehtorina.

Kempeleen vanhaan kirkkoon johtava metallinen portti ja kaiteet ovat Seppo Härkösen suunnittelemat ja hänen oppilaidensa toteuttamat. Lue lisää Kempeleen kurpposesta 2013.

Härkönen oli kunnanvaltuutettu; sivistyslautakunnan jäsen sekä kirkkovaltuuston puheenjohtaja. Tasavallan presidentti myönsi hänelle director cantus -arvonimen 6.12.1994. Hänelle myönnettiin myös kulttuurin Kempele-palkinto v.2004. Härkönen oli Kempeleen vuoden seniori v.2006.
Junttila, Helmiopettaja22.2.19183.12.1999iJunttila sai kotiseutuneuvoksen arvonimen v.1987. Hän antoi merkittävän panoksen Kempeleen nuorisoseuran toimintaan. Hän toimi myös Oulun sotilaspiirin kanslistina 1940-1944. Hän oli mestari innostamaan muita ihmisiä.
Juvani, Ollitaloustirehtööri, maanviljelijä24.3.187726.5.1952iJuvani osallistui nuorena innokkaasti nuorisoseuratoimintaan ollen Kempeleen nuorisoseuran puheenjohtaja useina vuosina.

Hän oli myös perustamassa Oulun läänin paloapuyhdistystä ja eläinvakuutusyhdistystä toimien niissä johtavissa luottamustehtävissä ja asiamiehenä Kempeleessä. Hän oli Kempeleen kunnallislautakunnan esimies 1907–1915 ja 1925–1933 sekä kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1937–1952.
Jäminki, Antti maanviljelijä, harrastajanäyttelijä28.2.190223.2.1940i”Kempeleen Santeri”.
Jäminki oli aktiivisesti mukana nuorisoseuratyössä, hänet on palkittu hopeiselle kunniamerkillä nuorisoseuran 90-vuotisjuhlassa v.1985. Hän esitti Kempeleen Santerina humoristista yksinpuhelua, nykysanoin ”stand up” -kiertueilla kautta maan.

Hän esiintyi myös tv:ssä ja radiossa ja toimi seurakunnan suntiona maanviljelijän työn ohessa. Kempeleen Santeri oli mukana myös Esa Pakarisen ja Masa Niemen kesäkiertueilla.
Kajava, Sallisairaanhoitajatar23.1.188912.10.1967iKajava hoiti pappilan emännän tehtäviä. Kajava oli kirkkoherra Kaarlo Cajanuksen sisar. Hän valittiin Kempeleeseen kiertävän sairaanhoitajattaren ja tuberkuloosisairaanhoitajattaren yhdistettyyn toimeen vuonna 1932. Kajava oli Lotta-Svärd yhdistyksen Oulun piirin johtokunnan jäsen vuodesta 1922 alkaen, toimien piirin lääkintäjaoston puheenjohtajana.
Kangas, Heimotoimitusjohtaja, asutustilallinen13.10.192023.10.2000iKangas toimi Kempeleen kunnan kunnanhallituksen puheenjohtajana 1965-1974 ja kunnanvaltuuston puheenjohtana 1976-1978. Honkasen asuinalueella sijaitseva Heimo Kankaan-puisto on nimetty hänen mukaansa.
Kemppainen, Iikkatyömies, keksijä18961918i”Tiinan-Iikka”.
Iikka oli omalaatuinen keksijäpersoonallisuus, polkupyöränkorjaaja ja tinari. Hän asui mökissä Kempeleessä Kokkokankaantien varressa.
Kerttula, Erkkimuurari, pitäjäneuvos8.8.192313.7.2005iKerttula oli kuuluisa uunintekijä. Tilauksia tuli ympäri maakuntaa, myös Helsingistä saakka. Hän ehti tehdä uuneja ja takkoja yli 3 000. Hän oli valtuustossa yli 50 vuotta. Se oli aikanaan pisin jakso koko maassa. Lauantaisin hänellä oli sosiaalilautakunnan puheenjohtajana vastaanotto kunnantalolla.
Konola, Juhaniopetusneuvos, sanoittaja, opettaja22.4.193311.6.2022iKonola oli yksi Kempele-Seuran perustajajäsenistä. Hän toimi Ylikylän koulussa opettajana ja rehtorina. Hän toimi myös lasten- ja nuortenkuoron Musarit -lauluryhmän opettajana. Kempeleen kuntalaulu Lakeuden lapset on Konolan sanoittama.
Korpela, Juhotaloustirehtööri, maanviljelijä, lautamies22.1.18604.1.1942iKorpela oli pitkäaikainen kunnallislautakunnan ja kunnanvaltuuston jäsen sekä myös Ylikylän koulun johtokunnan puheenjohtaja. Hän oli mukana perustamassa Kempeleen nuorisoseuraa sekä maamiesseuraa. Korpela oli Kempeleen nuorisoseuran kunniajäsen.

Korpela oli mukana toimittamassa suurta kansallisadressia Pietariin Suomen suurruhtinaalle vuonna 1899.
Koskimaa, Juho Aleksanteri kirjailija, toimittaja13.4.189113.7.1926iKoskimaa asui vuosina 1920-1923 Kempeleessä ”pienessä huoneessa, jonka ikkuna antaa Oulunsaloon johtavalle maantielle päin” (Kaleva 13.11.1921) ja kirjoitti paikkakunnalla ollessaan useampia romaaneja, novelleja ja sanomalehtiartikkeleita. Hän sai valtion kirjallisuuspalkinnon v. 1921.
Krank, Henrikpastori8.1.18174.3.1896iKrank toimi pitäjänapulaisena Kempeleessä vuosina 1859-96. Hän toimi myös raittiusseuran esimiehenä. Krank oli perustamassa Kempeleeseen lainakirjastoa vuonna 1860.
Lundman, Iisak Leanderlukkari, opettaja26.10.186616.1.1936iLundman toimi Kirkonkylän koulun opettajana 1892–1930, eläkeikäänsä saakka. Hän toimi mm. kunnankirjurina, rokottajana ja palopäällikkönä. Hän oli Kempeleen nuorisoseuran kunniajäsen.
Niemelä, Arvomaanviljelijä, kunnallisneuvos3.1.192426.12.2009iNiemelä oli kunnallisneuvos ja toimi kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1969-1972 sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja vuodesta 1975 alkaen. Hän toimi kansakoulu- ja koululautakunnan puheenjohtajan vuosina 1969-1981.
Matturi, Frans Pettertalousneuvos, maanviljelijä17.3.186731.12.1951iMatturi asui Kempeleen kotiseutumuseon päärakennuksessa, Matturissa, muutettuaan Limingasta noin 1910-luvulla. Hän toimi kunnallislautakunnan puheenjohtana 1922-1924 ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1931-1936. Matturi opetti maanviljelysoppia Limingan kansanopistossa. Hän oli perustamassa Kempeleen säästöpankkia ja toimi säästöpankin hallinnossa 13 vuotta.
Mellenius, Pentti
Mäkelä (os. Vuopponen), Marttakunnansihteeri19.6.192112.4.2018iMäkelä toimi pitkäaikaisena Kempeleen kunnansihteerin apulaisena ja kirjanpitäjänä. Hän tuli hoitamaan toimistotehtäviä Kempeleen kunnan talolle sodan jälkeen vuonna 1947. Mäkelä jäi eläkkeelle tehtävästään 1970-luvun alkupuolella.

Kunnantoimisto toimi silloin
puurakennuksessa, joka sijaitsi entisen kunnantalon kohdalla Asemantie 1:ssä.
Oikarinen, Veikkokunnanjohtaja17.7.194721.1.1991iOikarinen toimi 1977 alkaen Kempeleen ensimmäisenä kunnanjohtajana.

Zeppelinin syntysanat lausuttiin vuonna 1986 Antero Immosen ja Oikarisen ideoimina.
Daniel PesuPesu, Danieltaidemaalari10.12.18918.1.1956iPesu oli suomalainen taidemaalari. Sortavalassa syntynyt Pesu asui 1948 lähtien perheineen Kempeleessä, rautatieasemaa vastapäätä vanhan meijerin asunto-osassa. Hän maalasi muististaan karjalaisia kohteita, mutta myös lukuisia kempeleläisiä aiheita.
Pirilä, Aappojääkärieverstiluutnantti25.2.189027.12.1980iPirilä oli Pirilän tilan isännän, Iisak Pirilän, poika. Hän toimi Kempeleen nuorisoseuran johtokunnan jäsenenä vuosina 1911–1914 ja maamiesseuran johtokunnan jäsenenä vuosina 1912–1915 sekä Kempeleen-Salon osuusmeijerin hallinnon jäsenenä vuonna 1914 ja tilien tarkastajana vuonna 1915. Kempeleen-Salon osuuskaupan hallinnon jäsenenä hän toimi vuonna 1915.

Pirilä palveli puolustusvoimissa 1918 – 1944. Hän osallistui talvisotaan ja toimi jatkosodan aikana Satakunnan sotilasläänin komentajana.
Pirilä, Iisakkimaanviljelijä1.11.182729.5.1914iPirilä toimi kunnallislautakunnan jäsenenä. Hän rakennutti Pirilän tilan tiilisen päärakennuksen v.1885.
Saalasti, Filipkansanedustaja, konsulentti, kaupunginagronomi, maanviljelijä6.6.18665.4.1918iSaalasti oli kansanedustaja vuosina 1910–1917 ja toimi Maalaisliiton puheenjohtajana 1917-1918. Hän viljeli Pääskylän sotilasvirkataloa Kempeleessä 16 vuotta ja johti kasvitarhakursseja Kempeleessä 6 vuotta.
Sandberg, Armidnimismies13.12.188324.2.1935i”Kempeleen Samperi”
Sandberg nimettiin Limingan nimismieheksi 1920 ja Kempeleen nimismieheksi 1925, missä virassa toimi kuolemaansa saakka. Toimi myös Kempeleen suojeluskunnan kansliapäällikkönä 7.3.1920 alkaen.
Saukkonen, Aappokirjastonhoitaja, vahtimestari5.11.18771964iSaukkonen syntyi 5.11.1877 talollisen poikana. Hänestä tuli vuonna 1900 kunnankirjaston hoitaja, jota tointa hän hoiti vuosikymmenien ajan. Hän myös liittyi nuorisoseuraan ja
toimi sen taloudenhoitajana, varaesimiehenä ja lopulta esimiehenä vuosina 1906–1907.

Saukkonen liittyi Kempeleen työväenyhdistykseen vuonna 1908 ja tuli heti valituksi sen puheenjohtajaksi, toimi puheenjohtajana myös v.1911-1923. Hän työskenteli työväentalon vahtimestarina 1915-1923. Ensimmäisissä kuntavaaleissa hänet valittiin kunnanvaltuustoon.
Sax, Marttamyymälänhoitaja20.1.19065.5.1934iSax oli 28-vuotias Limingan osuuskaupan Ylipään sivumyymälän myymälänhoitaja, joka murhattiin Kempeleessä vuonna 1934. Tapahtuma järkytti Kempelettä ja lähi seutua. Murhasta langetettiin tuomio 1936, mutta tuomion jälkeen käytiin vielä keskustelua pitkään oliko tuomittu tekijä syyllinen.
Spårman, Marttikaupustelija26.9.19129.8.1996iSpårman oli kampojen ja pikkutavaroiden kaupustelija, jonka sanomiset ja sutkautukset jäivät elämään. Hän käytti Pohjanmaan rataa kävelytienään Oulusta Kempeleeseen. ” Moro, sinä vain täällä junalla ajelet”, oli Martin tervehdys junansa hätäjarruttaneelle veturinkuljettajalle.
Säynäjäkangas, Seppoyrittäjä, tutkija1.10.19426.4.2018iSäynäjäkangas tunnetaan erityisesti Polar Electro Oy:n perustajana ja sykemittarin kehittäjänä. Hän perusti Kempeleessä toimivan Polar Electro Oy:n 1977 ja toimi Oulun yliopiston elektroniikan professorina 1976–1994.
Takkula, Juho Edvard (Eetu)kansanedustaja, maanviljelijä29.3.18842.4.1953iTakkula kävi maamieskoulun vuonna 1915 ja muutti perheensä kanssa Kempeleeseen v. 1916. Hänet valittiin kansanedustajaksi ensimmäiseen eduskuntaan v. 1917 Maalaisliiton listalta. Takkula toimi tehtävässä v. 1922 saakka ja eduskunnassa pankki-, sotilasasiain- ja talousvaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa.

Takkula vuokrasi Oulujoen virkataloa v. 1927-1931 ja oli maanviljelijänä Pulkkilassa vuosina 1931-1939, jonka jälkeen palasi Kempeleeseen. Hän toimi Kempeleen kunnallisena ammattientarkastajana, viljelypäällikkönä ja työpäällikkönä se oli Oulun seudun osuuskassaliiton puheenjohtaja.
(Rantalakeus 18.5.2022: Eetu, unohdettu tasavallan tekijä)
Wegelius, Unolääninrovasti, opettaja, kirjailija 10.9.18675.12.1925iWegelius oli lääninrovasti, opettaja, kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän toimi useissa eri luottamustehtävissä mm. Oulun läänin talousseuran puheenjohtaja 1902–1908 ja Oulun diakonissakodin johtajana 1903-1916. Wegelius toimi myös Kempeleessä pitäjän apulaisen Henrik Krankin apulaisena 1893 ja pitäjän apulaisena 1897.