Tunnettuja kempeleläisiä

Tälle sivulle olemme koonneet edesmenneitä, tunnettuja kempeleläisiä ja Kempeleessä vaikuttaneita henkilöitä. Listaan on valikoitunut niin kunnallisessa toimessa ansioituneita henkilöitä kuin kirkkoherroja tai muuten ihmisten mieleen jääneitä persoonallisia hahmoja.

Löytyykö sinulta hyvä henkilötarina tälle sivulle tai huomaatko jotain lisättävää nykyisiin tietoihin?
Kerro siitä meille: kempeleseura@gmail.com. Täydennämme tietoja aktiivisesti.

Sinisestä info-ikonista klikkaamalla avautuu lyhyt kuvaus henkilöstä ja nimestä klikkaamalla pääset katsomaan mahdollisia lisätietoja.

Kuva	Nimi	Ammatti	Syntynyt	Kuollut		Lisätietoja
	Anttila, Amandus	sekatyömies	9.5.1864	26.12.1940	i	Anttila oli väkivahva, tunnettu turpasmökkien rakentaja ja mökkiläinen Ketolanperältä. Jonkinlainen reissujätkä, jonka legenda on jäänyt elämään – jos ei muuten, niin harvinaisen nimensä ansiosta.
	Cajanus, Karl Ilmari	kirkkoherra, rovasti	26.2.1899	12.7.1972	i	”Kempeleen Kalle”. Toimi Kempeleen kirkkoherrana 1928–1966. Hän oli pitkään Oulunsalon ja Temmeksen vt. kirkkoherra oman toimensa ohella. Kallen rippikoulu oli kuulu. Siihen pyrittiin naapuripitäjistäkin. Cajanus toimi kansakoululautakunnan puheenjohtajana 1945-1950 ja 1954. Teologian ohella filosofia oli hänelle mieluisa tieteenala. ja hän uoritti filosofian lisensiaatin tutkinnon työnsä ohella. Cajanuksen elämäntyöstä on kirjoitettu kirja ”Kempeleen Kalle – sanan ja saunan mies”.
	Brunni, Leo	rehtori	4.12.1926	2.12.2013	i	Brunni toimi Kirkonkylän koulun opettajana 1956-1961.
	Hentilä, Heikki	työmies	14.2.1902	20.8.1954	i	Kempeleen kotiseutumuseon pihassa sijaitseva Sohjanan asevelitalo on rakennettu Heikki Hentilälle ja hänen kymmenlapsiselle perheelleen. Hentilä palveli jatkosodassa Sohjanassa, Kiestingin alueella.
	Holma, Eero	autoinsinööri, katsastus- ja vahinkotarkastaja	1943	2024	i	Kempele-Seuran pitkäaikainen jäsen, kotiseutuaktiivi ja johtokunnan jäsen. Hän vaikutti pitkään Kempeleen kunnallispolitiikassa mm. kunnanhallituksen puheenjohtajana. Hän oli Oulun seudun sähkön hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja 1996–2010. Ammatiltaan hän oli autoinsinööri ja katsastus- sekä vahinkotarkastaja. Holma oli aktiivinen yhdistystoimija, hän oli mukana mm. Kempeleen Reserviläiset ry:n, Eläkeliiton Kempeleen yhdistyksen, Lions Club Kempele-Sampolan toiminnassa. Hän oli Kempeleen Kirin kunniapuheenjohtaja.
	Holma, Heikki	maanviljelijä, poliisi	6.5.1856	13.7.1935	i	Kempeleen ensimmäinen poliisi. Limingan nimismies käytti Kempeleessä paikallista poliisivaltaa. Apunaan nimismiehellä oli maalaispoliiseja, jollaisena Kempeleessä toimi Koskelan tilan isäntä Heikki Holma. 21-vuotiaana Holma lähti vapaaehtoisena Helsinkiin komennuskomppaniaan. Vapauduttuaan sieltä vääpelinä hänet määrättiin Oulun Tarkk’ampujapataljoonan 4 komppanian vääpeliksi. Hän toimi vapaussodan päätyttyä v.1919 suojeluskunnan paikallispäällikkönä Kempeleessä. Hänelle on myönnetty vapaussodan mitali ja ansioristi. Holma toimi useita vuosia Kempeleen kunnallislautakunnan puheenjohtajana, meijeriyhtiön isäntänä, kirkon isännöitsijänä, kansakoulun johtokunnan jäsenenä ja säästöpankin hallituksessa. Hän on toiminut myös maataloustuottajain yhdistyksen yksityisen työnvälitystoimiston johtajana ja Kempeleen nuorisoseuran kunniajäsenenä. Tunnettiin innokkaana kalamiehenä ja erämiehenä. Harrasti kaunoluistelua.
	Härkönen, Seppo	kuoronjohtaja, säveltäjä, musiikkitapahtumien organisoija	10.2.1940	9.6.2015	i	Härkönen oli Kempeleen nuorisokuoron ja Kamarikuoro Aioloksen perustaja sekä monien kuorojen johtaja. Kempeleen Nuorisokuoron hän perusti vuonna 1981 ja toimi sen johtajana lähes koko toiminnan ajan vuoteen 2007 saakka. Kuoro lopetti toimintansa vuonna 2008. Aioloksen johtajana hän toimi vuosina 1991 – 2006. Hän oli Limingan musiikkileirin perustaja ja johtaja 19 vuoden ajan ja toimi vuosina 1964-2003 Pirilän puutarhaoppilaitoksen vanhempana lehtorina. Kempeleen vanhaan kirkkoon johtava metallinen portti ja kaiteet ovat Seppo Härkösen suunnittelemat ja hänen oppilaidensa toteuttamat. Lue lisää Kempeleen kurpposesta 2013. Härkönen oli kunnanvaltuutettu; sivistyslautakunnan jäsen sekä kirkkovaltuuston puheenjohtaja. Tasavallan presidentti myönsi hänelle director cantus -arvonimen 6.12.1994. Hänelle myönnettiin myös kulttuurin Kempele-palkinto v.2004. Härkönen oli Kempeleen vuoden seniori v.2006.
	Junttila, Helmi	opettaja	22.2.1918	3.12.1999	i	Junttila sai kotiseutuneuvoksen arvonimen v.1987. Hän antoi merkittävän panoksen Kempeleen nuorisoseuran toimintaan. Hän toimi myös Oulun sotilaspiirin kanslistina 1940-1944. Hän oli mestari innostamaan muita ihmisiä.
	Juvani, Olli	taloustirehtööri, maanviljelijä	24.3.1877	26.5.1952	i	Juvani osallistui nuorena innokkaasti nuorisoseuratoimintaan ollen Kempeleen nuorisoseuran puheenjohtaja useina vuosina. Hän oli myös perustamassa Oulun läänin paloapuyhdistystä ja eläinvakuutusyhdistystä toimien niissä johtavissa luottamustehtävissä ja asiamiehenä Kempeleessä. Hän oli Kempeleen kunnallislautakunnan esimies 1907–1915 ja 1925–1933 sekä kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1937–1952.
	Jäminki, Antti	maanviljelijä, harrastajanäyttelijä	22.11.1923	22.10.2007	i	”Kempeleen Santeri”. Jäminki oli aktiivisesti mukana nuorisoseuratyössä, hänet on palkittu hopeiselle kunniamerkillä nuorisoseuran 90-vuotisjuhlassa v.1985. Hän esitti Kempeleen Santerina humoristista yksinpuhelua, nykysanoin ”stand up” -kiertueilla kautta maan. Hän esiintyi myös tv:ssä ja radiossa ja toimi seurakunnan suntiona maanviljelijän työn ohessa. Kempeleen Santeri oli mukana myös Esa Pakarisen ja Masa Niemen kesäkiertueilla.
	Kajava, Salli	sairaanhoitajatar	23.1.1889	12.10.1967	i	Kajava hoiti pappilan emännän tehtäviä. Kajava oli kirkkoherra Kaarlo Cajanuksen sisar. Hän valittiin Kempeleeseen kiertävän sairaanhoitajattaren ja tuberkuloosisairaanhoitajattaren yhdistettyyn toimeen vuonna 1932. Kajava oli Lotta-Svärd yhdistyksen Oulun piirin johtokunnan jäsen vuodesta 1922 alkaen, toimien piirin lääkintäjaoston puheenjohtajana.
	Kangas, Heimo	toimitusjohtaja, asutustilallinen	13.10.1920	23.10.2000	i	Kangas toimi Kempeleen kunnan kunnanhallituksen puheenjohtajana 1965-1974 ja kunnanvaltuuston puheenjohtana 1976-1978. Honkasen asuinalueella sijaitseva Heimo Kankaan-puisto on nimetty hänen mukaansa.
	Kangas, Juho Arvid	kauppias, talousneuvos	13.2.1895	16.10.1968	i	J. A. Kangas eli ”Kankaan Janne” Toimi Kempeleessä kauppiaana vuosina 1923-1963. Kankaan kauppa sijaitsi kirkonkylällä ajan mittaan kolmessa eri paikassa. Lisäksi Kankaalla oli sivumyymälät Ketolanperällä, Murrossa ja Kuivalanperällä. Hän aloitti liiketoimintansa Kempeleessä vuonna 1920. Ensin hän hoiti omistamaansa maatilaa ja sen jälkeen omistamaansa kauppaliikettä. Hän toimi aluksi myös rautateillä asemamiehenä ja myöhemmin konduktöörinä.
	Kemppainen, Iisakki	työmies, keksijä	14.3.1896	4.5.1967	i	”Tiinan-Iikka”. Iikka oli omalaatuinen keksijäpersoonallisuus, polkupyöränkorjaaja ja tinari. Hän asui mökissä Kempeleessä Kokkokankaantien varressa.
	Kerttula, Erkki	muurari, pitäjäneuvos	8.8.1923	13.7.2005	i	Kerttula oli kuuluisa uunintekijä. Tilauksia tuli ympäri maakuntaa, myös Helsingistä saakka. Hän ehti tehdä uuneja ja takkoja yli 3 000. Hän oli valtuustossa yli 50 vuotta. Se oli aikanaan pisin jakso koko maassa. Lauantaisin hänellä oli sosiaalilautakunnan puheenjohtajana vastaanotto kunnantalolla.
	Konola, Juhani	opetusneuvos, sanoittaja, opettaja	22.4.1933	11.6.2022	i	Konola oli yksi Kempele-Seuran perustajajäsenistä. Hän toimi Ylikylän koulussa opettajana ja rehtorina. Hän toimi myös lasten- ja nuortenkuoron Musarit -lauluryhmän opettajana. Kempeleen kuntalaulu Lakeuden lapset on Konolan sanoittama.
	Korpela, Juho	taloustirehtööri, maanviljelijä, lautamies	22.1.1860	4.1.1942	i	Korpela oli pitkäaikainen kunnallislautakunnan ja kunnanvaltuuston jäsen sekä myös Ylikylän koulun johtokunnan puheenjohtaja. Hän oli mukana perustamassa Kempeleen nuorisoseuraa sekä maamiesseuraa. Korpela oli Kempeleen nuorisoseuran kunniajäsen. Korpela oli mukana toimittamassa suurta kansallisadressia Pietariin Suomen suurruhtinaalle vuonna 1899.
	Koskimaa, Juho Aleksanteri	kirjailija, toimittaja	13.4.1891	13.7.1926	i	Koskimaa asui vuosina 1920-1923 Kempeleessä ”pienessä huoneessa, jonka ikkuna antaa Oulunsaloon johtavalle maantielle päin” (Kaleva 13.11.1921) ja kirjoitti paikkakunnalla ollessaan useampia romaaneja, novelleja ja sanomalehtiartikkeleita. Hän sai valtion kirjallisuuspalkinnon v. 1921.
	Krank, Henrik	pastori	8.1.1817	4.3.1896	i	Krank toimi pitäjänapulaisena Kempeleessä vuosina 1859-96. Hän toimi myös raittiusseuran esimiehenä. Krank oli perustamassa Kempeleeseen lainakirjastoa vuonna 1860.
	Lundman, Iisak Leander	lukkari, opettaja	26.10.1866	16.1.1936	i	Lundman toimi Kirkonkylän koulun opettajana 1892–1930, eläkeikäänsä saakka. Hän toimi mm. kunnankirjurina, rokottajana ja palopäällikkönä. Hän oli Kempeleen nuorisoseuran kunniajäsen.
	Matturi, Frans Petter	talousneuvos, maanviljelijä	17.3.1867	31.12.1951	i	Matturi asui Kempeleen kotiseutumuseon päärakennuksessa, Matturissa, muutettuaan Limingasta noin 1910-luvulla. Hän toimi kunnallislautakunnan puheenjohtana 1922-1924 ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1931-1936. Matturi opetti maanviljelysoppia Limingan kansanopistossa. Hän oli perustamassa Kempeleen säästöpankkia ja toimi säästöpankin hallinnossa 13 vuotta.
	Mellenius, Pentti	paikallisjohtaja	24.3.1935	24.7.2022	i	Mellenius työskenteli maanrakennuskoneiden ja ajoneuvojen parissa, viimeiset työvuotensa hän toimi Pörhön tavara-autokeskuksen veturina. Hän toimi Kempeleen kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana. Hän oli aktiivisesti mukana paikallisessa kehitysvammatyössä ja veteraanityössä. Oli valtakunnallisen Sotaveteraaniliiton hallituksessa ja kunniapuheenjohtajana Kempeleen reserviupseerikerhossa sekä rintamaveteraanien Kempeleen osastossa. Hän sai Suomen Leijonan ritarimerkin kesäkuussa 2022. Hänet valittiin Kempeleen vuoden papaksi v. 2022.
	Mäkelä (os. Vuopponen), Martta	kunnansihteeri	19.6.1921	12.4.2018	i	Mäkelä toimi pitkäaikaisena Kempeleen kunnansihteerin apulaisena ja kirjanpitäjänä. Hän tuli hoitamaan toimistotehtäviä Kempeleen kunnan talolle sodan jälkeen vuonna 1947. Mäkelä jäi eläkkeelle tehtävästään 1970-luvun alkupuolella. Kunnantoimisto toimi silloin puurakennuksessa, joka sijaitsi entisen kunnantalon kohdalla Asemantie 1:ssä.
	Niemelä, Arvo	maanviljelijä, kunnallisneuvos	3.1.1924	26.12.2009	i	Niemelä oli kunnallisneuvos ja toimi kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1969-1972 sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja vuodesta 1975 alkaen. Hän toimi kansakoulu- ja koululautakunnan puheenjohtajan vuosina 1969-1981.
	Oikarinen, Veikko	kunnanjohtaja	17.7.1947	21.1.1991	i	Oikarinen toimi 1977 alkaen Kempeleen ensimmäisenä kunnanjohtajana. Zeppelinin syntysanat lausuttiin vuonna 1986 Antero Immosen ja Oikarisen ideoimina.
	Pesu, Daniel	taidemaalari	10.12.1891	8.1.1956	i	Pesu oli suomalainen taidemaalari. Sortavalassa syntynyt Pesu asui 1948 lähtien perheineen Kempeleessä, rautatieasemaa vastapäätä vanhan meijerin asunto-osassa. Hän maalasi muististaan karjalaisia kohteita, mutta myös lukuisia kempeleläisiä aiheita.
	Pirilä, Aappo	jääkärieverstiluutnantti	25.2.1890	27.12.1980	i	Pirilä oli Pirilän tilan isännän, Iisak Pirilän, poika. Hän toimi Kempeleen nuorisoseuran johtokunnan jäsenenä vuosina 1911–1914 ja maamiesseuran johtokunnan jäsenenä vuosina 1912–1915 sekä Kempeleen-Salon osuusmeijerin hallinnon jäsenenä vuonna 1914 ja tilien tarkastajana vuonna 1915. Kempeleen-Salon osuuskaupan hallinnon jäsenenä hän toimi vuonna 1915. Pirilä palveli puolustusvoimissa 1918 – 1944. Hän osallistui talvisotaan ja toimi jatkosodan aikana Satakunnan sotilasläänin komentajana.
	Pirilä, Iisakki	maanviljelijä	1.11.1827	29.5.1914	i	Pirilä toimi kunnallislautakunnan jäsenenä. Hän rakennutti Pirilän tilan tiilisen päärakennuksen v.1885.
	Saalasti, Filip	kansanedustaja, konsulentti, kaupunginagronomi, maanviljelijä	6.6.1866	5.4.1918	i	Saalasti oli kansanedustaja vuosina 1910–1917 ja toimi Maalaisliiton puheenjohtajana 1917-1918. Hän viljeli Pääskylän sotilasvirkataloa Kempeleessä 16 vuotta ja johti kasvitarhakursseja Kempeleessä 6 vuotta.
	Sandberg, Armid	nimismies	13.12.1883	24.2.1935	i	”Kempeleen Samperi” Sandberg nimettiin Limingan nimismieheksi 1920 ja Kempeleen nimismieheksi 1925, missä virassa toimi kuolemaansa saakka. Toimi myös Kempeleen suojeluskunnan kansliapäällikkönä 7.3.1920 alkaen. Kempeleessä on tie nimeltä Samperintie. Nimismies Sandberg, jonka nimi kansan suussa vääntyi muotoon Samperi, asui kyseisen tien varrella.
	Saukkonen, Aappo	kirjastonhoitaja, vahtimestari	5.11.1877	1964	i	Saukkonen syntyi 5.11.1877 talollisen poikana. Hänestä tuli vuonna 1900 kunnankirjaston hoitaja, jota tointa hän hoiti vuosikymmenien ajan. Hän myös liittyi nuorisoseuraan ja toimi sen taloudenhoitajana, varaesimiehenä ja lopulta esimiehenä vuosina 1906–1907. Saukkonen liittyi Kempeleen työväenyhdistykseen vuonna 1908 ja tuli heti valituksi sen puheenjohtajaksi, toimi puheenjohtajana myös v.1911-1923. Hän työskenteli työväentalon vahtimestarina 1915-1923. Ensimmäisissä kuntavaaleissa hänet valittiin kunnanvaltuustoon.
	Sax, Martta	myymälänhoitaja	20.1.1906	5.5.1934	i	Sax oli 28-vuotias Limingan osuuskaupan Ylipään sivumyymälän myymälänhoitaja, joka murhattiin Kempeleessä vuonna 1934. Tapahtuma järkytti Kempelettä ja lähi seutua. Murhasta langetettiin tuomio 1936, mutta tuomion jälkeen käytiin vielä keskustelua pitkään oliko tuomittu tekijä syyllinen.
	Spårman, Martti	kaupustelija	26.9.1912	9.8.1996	i	Spårman oli kampojen ja pikkutavaroiden kaupustelija, jonka sanomiset ja sutkautukset jäivät elämään. Hän käytti Pohjanmaan rataa kävelytienään Oulusta Kempeleeseen. ” Moro, sinä vain täällä junalla ajelet”, oli Martin tervehdys junansa hätäjarruttaneelle veturinkuljettajalle.
	Säynäjäkangas, Seppo	yrittäjä, tutkija	1.10.1942	6.4.2018	i	Säynäjäkangas tunnetaan erityisesti Polar Electro Oy:n perustajana ja sykemittarin kehittäjänä. Hän perusti Kempeleessä toimivan Polar Electro Oy:n 1977 ja toimi Oulun yliopiston elektroniikan professorina 1976–1994.
	Takkula, Juho Edvard (Eetu)	kansanedustaja, maanviljelijä	29.3.1884	2.4.1953	i	Takkula kävi maamieskoulun vuonna 1915 ja muutti perheensä kanssa Kempeleeseen v. 1916. Hänet valittiin kansanedustajaksi ensimmäiseen eduskuntaan v. 1917 Maalaisliiton listalta. Takkula toimi tehtävässä v. 1922 saakka ja eduskunnassa pankki-, sotilasasiain- ja talousvaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa. Takkula vuokrasi Oulujoen virkataloa v. 1927-1931 ja oli maanviljelijänä Pulkkilassa vuosina 1931-1939, jonka jälkeen palasi Kempeleeseen. Hän toimi Kempeleen kunnallisena ammattientarkastajana, viljelypäällikkönä ja työpäällikkönä se oli Oulun seudun osuuskassaliiton puheenjohtaja. (Rantalakeus 18.5.2022: Eetu, unohdettu tasavallan tekijä)
	Wegelius, Uno	lääninrovasti, opettaja, kirjailija	10.9.1867	5.12.1925	i	Wegelius oli lääninrovasti, opettaja, kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän toimi useissa eri luottamustehtävissä mm. Oulun läänin talousseuran puheenjohtaja 1902–1908 ja Oulun diakonissakodin johtajana 1903-1916. Wegelius toimi myös Kempeleessä pitäjän apulaisen Henrik Krankin apulaisena 1893 ja pitäjän apulaisena 1897.