Tälle sivulle on koottu linkkejä ja tietoa siitä, mistä löytyy valokuvia ja muuta aineistoa Kempeleestä.
Kempeleen kunta
Kempeleen kunnan nettisivut ja kunnan matkailusivut.
- Kempeleen kunta
- Kempeleen kunnan historiaa (aikajana)
- Kempeleen matkailu
- Kempeleen kunnan arkisto, ota yhteyttä kunnan tiedonhallinnan asiantuntijaan.
Kempeleestä kertovaa tietokirjallisuutta

- Nervander, Emil, ja Edvard Richter (1905). Suomalainen kirkkomaalari Michael Toppelius ja hänen teoksensa.
- Cajanus, Kaarlo Ilmari (1936, 1979). Kempeleen seurakunnan vaiheita.
- Hiltunen, Mauno (1982). Kempeleen historia
- Hiltunen, Mauno (1983). Kempeleen koululaitoksen historia 1882-1982.
- [1983] Perinnealbumi: Pohjois-Pohjanmaa 1 (mm. Kempele: Hyviä valokuvia, kirjaston luokassa 92.8 PER.)
- Holma, Martti (1983). Syyttömästi syytettynä.
- Mäkivuoti, Markku (1984). Kempeleen Linnakankaan lapinrauniotutkimus kesällä 1983.
- Pääskynen, Albin, Atte Autio, ja Matti Lahtinen (1985). Kempeleen Kiri 1915-1985.
- Mäkivuoti, Markku (1986). Kempeleen Linnakankaan löydöistä ja ajoituksesta.
- [Kempeleen kunta (1986)]. Kempeleläiset kertovat 1: Juurussuo 1.
- [Kangas, Heimo, Seppo Korpipää, ja Niilo K. Halonen (1987)]. Kempeleläiset kertovat 2: Juurussuo 2.
- [Korpipää, Seppo (1987).] Kempeleläiset Kertovat 3: Luutaperinne.
- [Kangas, Heimo, ja Niilo K. Halonen (1989)]. Kempeleläiset Kertovat 4: Juurussuo 3.
- Metsäperä, Jarmo (1990). Kempele. (Valokuvateos.)
- Huurre, Matti (1991). Oulujokilaakson historia : kivikaudelta vuoteen 1865.
- [Toim. Hyvönen, Heikki, et al. (1991).] Suomen Kirkot: 17, Kempeleen Kirkko.
- [Toim. Jouko Hannula (1993).] Sotiemme veteraanit: Kempele-Oulunsalo.
- Joona, J.-P. & Oulun yliopisto. Arkeologian laboratorio. (1997). Kempeleen kirkkohaudat.
- Kempeleen Joulu -lehdet ja Kempeleen Kurpponen -lehdet. Kempele-Seuran julkaisema lehti on ilmestynyt v. 1998, 1999, 2000, 2002, 2004, 2007 ja 2013. Kysy kirjastosta.
- Härkönen, K., & Oulun seudun luonnonvara-alan oppilaitos (2002). Jalat maassa ja kädet mullassa: Pirilän koulujen historiaa 1952-2002.
- Brunni, Leo (2003). Brunnin sisarukset.
- Kulju, Mika (2004). Suomalaisen Alihankintateollisuuden Uranuurtaja: PKC Group 1969-2004.
- Perinnettä Kempeleestä (2008). Toim. Satu Ekmark. (Sananparsia, taikoja, kummitusjuttuja yms.). Teoksessa on kutakuinkin kattavasti julkaistu Kansanrunousarkiston Kempelettä koskeva vanha aineisto
- Lakeuden äärellä, kaupungin naapurina: Kempeleen kulttuuriympäristöohjelma (2008). Toim. Timo Paakki. Löytyy pdf-muodossa myös Kempeleen kunnan nettisivuilla.
- Nissinaho, Kirsti & Kempeleen rauhanyhdistys (2009). Historiikki: Kempeleen rauhanyhdistys ry 70 vuotta 1939-2009.
- Tiikkaja, Jaana (2010). Pirilän Tila: Kempeleen Kaunotar. Historiaa, Kuntoarvio Ja Korjaussuunnitelma.
- [Aero-Kuva Oy (2010).] Kotiseutumme värikuvina: Kempele.
- Pesälä, Lauri & Kempeleen Vesihuolto (2014). Kempeleen Vesihuolto oy 50 vuotta: 1964-2014.
- Kervinen, Kaisa ja Still, Timo (2015). Voimistelu- ja Urheiluseura Kempeleen Kiri 100 vuotta 1915-2015.
- Paakki, Timo (2016). Kempeleen Kalle: sanan ja saunan mies.
- [Toim. Kempele-Seura (2017).] Kempele – meri luovutti helmen. Kempele 150 vuotta.
- Salonperä, Valto (2017). Kempeleen työväen historiaa.
- Lampela, Anssi (2018). Kempeleläiset toisiaan vastaan (tutkimus tapahtumista Kempeleessä vuosina 1917 ja 1918).
- Still, Timo (2020). Kempeleessä toimineet leipomot.
- Sarkkinen, Seija & Still, Timo (2021). Seija Sarkkinen muistelee.
- Siltavirta, Kalle & Still, Timo (2021). Kallen muistelemaa.
- Still, Timo (2022). Tarinoita Kempeleen luutaperinteestä ja luutamummoista.
- Kumpulainen, Rita (2023). Aina Kesken – Aina Valmis: Kempeleen Vanha Kirkko Rakkaudella Rakennettu.
- Skyttä, Jaana (2024), Martta Saxin murha.
- Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy / Veli-Pekka Huhmo (2024), Ketolanperän koulu. Rakennuksen ominaispiirteiden selvitys. Julkaisija Kempeleen kunta.
- Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy / Veli-Pekka Huhmo (2024), Kempeleen-Salon osuusmeijeri. Rakennushistoriaselvitys. Julkaisija Kempeleen kunta.
- Still, Timo (2025). Niittyranta: peltosarkojen halkoma maalaisidylli.
- Still, Timo (2025). Asemanseutu: Kempeleen sykkivä sydän.
- Lampela, Anssi (2026). Polosia pohojalaisia, kehenoja kempeleläisiä. Lampelan suvun tarina.
Lehtijuttuja Kempeleestä
- Saven kerääminen Kempeleen tiilitehtaalla alkoi 30 miehen ja 30 hevosen voimalla helmikuussa 1898 – parhaimmillaan saven ajossa ja lapioinnissa, tiilien muottauksessa, polttamisessa ja lastauksessa työskenteli 50-60 henkilöä | Rantalakeus
- Koivunvarvut toivat monelle kempeleläiselle leivän pöytään – tänä kesänä luudantekijät saavat oman muistomerkkinsä kotiseutumuseon pihalle | Rantalakeus
Valokuvia vanhoista taloista
Valokuvia vanhoista taloista Kempeleessä löytyy mm. seuraavista lähteistä:
- Ilmakuvia taloista löytyy kirjoista ”Kotiseutumme värikuvina: Kempele” sekä ”Kotiseutuni : Pohjois-Pohjanmaa”. Molemmat kirjat ovat Kempeleen pääkirjaston kotiseutukokoelmakaapissa luokassa 42.
- Vanhoja valokuvia rakennuksista, ihmisistä ja elämänmenosta yleensä on kirjassa ”Perinnealbumi: Pohjois-Pohjanmaa 1”. Löytyy kirjaston luokasta 92.8 PER.
- Kempeleen kotiseutuarkisto (katso alempana kohta Arkistot ja arkistojen tietokannat).
- Katso kuvia myös tämän tiedonlähdeluettelon kirjallisuusluettelon kohteista sekä eri tietokannoista.

Koulujen ja kirkkojen historiaa
- Ylikylän koulu aloitti kansakouluna vuonna 1908 Tuohinon pirtissä. Nykyisin Ylikylän koulussa opiskelevat 1-9 luokat.
Ylikylän koulun historiaa - Santamäen koulu valmistui vuonna 1989.
Santamäen koulun historiaa
- Kempele perustettiin Limingan kappeliksi 1688.
Kempeleen seurakunnan historiaa - Kempeleen vanha kirkko on yksi maamme 11:sta jäljellä olevasta arvokkaasta tukipilarikirkosta.
Kempeleen vanhan kirkon historiaa - Kempeleen vanhan kirkon resraurointivideosarja
Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteistietokannat
Finna
Finna on tietokanta, jossa on aineistoja arkistoista, kirjastoista ja museoista.
Kirjoita aloitussivun hakukenttään: Kempele.
Kulttuurisampo
Mm. vanhoja ilmavalokuvia.
Kirjoita vasemmassa yläkulmassa olevaan Pikahaku-kenttään: Kempele.
Kirjasampo
Nettisivustolta voit hakea kirjoja ja kirjailijoita hakusanalla Kempele.
Kansallisarkisto, Oulu.
Mm. Kempeleen seurakunnan arkisto (vanhempi osa), Kempeleen nimismiespiirin arkisto, Marttila (Kempele) virkatalon arkisto, Pääskylä (Kempele) virkatalon arkisto, Erkki Kerttulan arkisto, Filip Saalastin arkisto, Uno Wegeliuksen arkisto.
Kotiseutukokoelma
Kempeleen kirjastolla on kotiseutukokoelma. Siihen kuuluu aineistoa, jonka aiheena on Kempele tai jonka tekijä on kempeleläinen. Kokoelmassa on kirjoja, lehtiä, lehtileikkeitä, vuosikertomuksia, esitteitä ja äänitteitä.
Kysy kaapin avainta henkilökunnalta. Aineistoa ei voi lainata.
Kartat
1600-luvun maakirjakarttoja löytyy Heikki Rantatupa historialliset kartat -portaalista. Kirjoita hakukenttään: Kempele. Mm. kartta Kempeleestä vuodelta 1707, jossa maatalojen tilukset merkitty.
Historiallinen sanomalehtikirjasto
Historiallinen sanomalehtikirjasto sisältää digitoituja sanomalehtiä vuosilta 1771 – 1939. Kirjoita hakukenttään: Kempele. Voit valita kaikki lehdet tai tietyn lehden. Tuloksissa esiintyy paljon kirjoitusvirheitä, koska tietokoneohjelma ei ole osannut tulkita vanhojen lehtien suttuista painojälkeä.
Oulun kaupunginkirjasto
Oulun kaupunginkirjaston maakuntakokoelma sisältää kattavasti Pohjois-Pohjanmaahan liittyvää aineistoa. Kokoelma on sijoitettu Keskustakirjasto Saareen.
Museot ja muut arkistot
Kempeleen kotiseutumuseo
Kirkkotie 18. Auki kesäisin.
Oulun museo
Historiatietoa alueesta yleisemmin: Oulun museo (vuoteen 2025 asti Pohjois-Pohjanmaan museo) Oulussa.
Uuno Laukan kuva-arkisto
Vanhoja valokuvia Kempeleestä Pohjois-Pohjanmaan museon Uuno Laukan kuva-arkistossa. Klikkaa kohtaa Haku, kirjoita hakukenttään: Kempele, klikkaa Hae.
Kempeleen kotiseutuarkisto Arvissa
Kempeleen kotiseutuarkiston sisältö on pääosin luetteloitu Arvi-tietokantaan. Yksittäisiä valokuvia ei vielä ole luetteloitu (tilanne 12/2016), mutta valokuvista ja niiden aiheista on olemassa manuaalisesti ylläpidetty mappi. Osa valokuvista on myös digitoitu.
Kotiseutuarkistossa on valokuvakokoelman lisäksi yksityishenkilöiden sekä järjestöjen asiapapereita sekä haastattelu- ja keruuaineistoa. Aineistoon liittyy käyttörajoituksia, esimerkiksi joitakin kuvia saa käyttää vain kuvaajan luvalla. Aineiston julkaisemiseen tarvitaan useimmiten lupa siltä henkilöltä tai järjestöltä, joka aineiston on luovuttanut kotiseutuarkistoon.
Kotiseutuarkistoa ei pääse selailemaan omatoimisesti. Jos tarvitset tietoa tietystä aiheesta, voit ottaa yhteyttä kunnan kirjasto- ja kulttuuripäällikköön.
Kerro tiedonhakupyyntöä jättäessäsi aihe mahdollisimman tarkkaan.
Kotimaisten kielten keskus, Kotus
Klikkaa tekstiä Hae sivustolta, kirjoita hakukenttään: Kempele. Kotuksen sivuilta voi muun muassa ladata ja kuunnella murrenäytteen Kempeleen murteesta. Huomioi Kotuksen aineiston käyttösäännöt.
Muita tiedonlähteitä
- Suuri Suomalainen Bändirekisteri (Kempeleläisiä bändejä)
- Agricola – Suomen historiaverkko (yleistä historiatietoa)
- Makupalat
- Suomen kotiseutuliitto (Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö)
- Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys ry
- Sota-arkiston valokuvakokoelma (Kempeleestä on vain yksi kuva (tilanne 12/2016), mutta Oulusta satoja kuvia.)
YLEn Elävä arkisto
YLEn Elävä Arkisto-nettipalvelusta voi etsiä Kempelettä koskevia televisio-ohjelmia. Kirjoita hakukenttään: Kempele. Esimerkiksi Eeli Aallon dokumentti kirjailija Anna-Leena Härkösen joulunvietosta lapsena 1977 ja Eeli Aallon dokumentti, jossa yksivuotias tuleva laulaja Saara Aalto viettää päivää mummolassa Kempeleessä vuonna 1988.