Metsäpiirin pieni kansakoulu
Sodanjälkeisen vilkkaan asutustoiminnan tuloksena syntyi Juurussuon metsälueelle vankka uudisasutus. Juurussuo sijaitsee Oulujoen, Tyrnävän ja Kempeleen kuntien rajamailla. Kempeleen vuoden 1925 koulupiirijaossa mainittiin Metsäalueen koulupiiri, joka kattoi kunnan lähes asumattomat koillis- ja itäosat. Koulua ei silloin uskottu alueelle koskaan tarvittavan rakentaa.
Juurussuon uudisasukkaiden aloitteellisuus kouluasiassa johti toisenlaiseen lopputulokseen vuonna 1952, kun Metsäpiirin alueella alkoi kansakoulu. Se toimi ensin Puumalaisen talossa, siirtyi 1960-luvulla Peltokorven taloon ja lopulta Kinnusen taloon. Poikkeuksellista oli, että kouluun löysi tiensä oppilaita kolmen kunnan alueelta.
Koulun johtokunta teki arvokasta työtä 18 vuoden ajan huolehtien opetustyöstä, lasten terveydestä, toimien ylimpänä kurinpitoelimenä, sosiaaliviranomaisena, kouluruokailun ja jopa siveydenkin valvojana. Kaikki tämä tärkeä toiminta on talletettu Metsäpiirin kansakoulun johtokunnan pöytäkirjoihin vuosilta 1952–1970.
Koulun alkuvuosina sanomalehti Kalevassa oli usein nähtävissä ilmoitus, joka kuului seuraavasti: ”Kempeleen kunnan Metsäalueen piirin supistetun koulun opettajan virka haettavana koevuosille velvollisuudella opettaa tyttöjen käsitöitä. Koulu toimii vuokrahuoneessa. Matkaa Oulusta Kajaanintietä 19 km. Opettajalle asuntona vinttikamari. Sähkövaloja ei ole.” Ilmoitusten sisältö pysyi lähes muuttumattomana vuosittain. Vuonna 1956 mainittiin: ”Sähköistämistyöt käynnissä”, ja seuraavana vuonna, 1957, todettiin yksinkertaisesti: ”Sähköt on”.
Opettajalla olikin melkoinen työtaakka, kun hän vastasi yksin kaikista 1-7 luokista, poikien veistoa lukuun ottamatta. Veistonopettajana toimi joku kylän isännistä, jonka pirttiin oli tuotu pari höyläpenkkiä opetusta varten. Puumalaisen pirttiin mahtui juuri ja juuri 12 kaksipaikkaista pulpettia. Kun 25. oppilas saapui kouluun, hänet oli istutettava kolmanneksi yhteen pulpettiin.
Kuva: Kempeleen kotiseutumuseo.
Lääkärintarkastusten järjestäminen oppilaille oli hankalaa. ”Koko koulupiirin kouluaikana ei ole koululääkäri yhtään kertaa tarkastanut oppilaita. Samoin on hammashoidon laita.” totesi koulun johtokunta kokouksessaan 21.3.1954. Johtokunta päätti vedota kunnanhallitukseen tilanteen korjaamiseksi. Elokuun 19. päivänä samana vuonna todettiin edelleen, että oppilaat olivat ilman tarkastuksia. Johtokunta uhkasi itse kutsua lääkärin koululle, ellei kunnanhallitus ryhtyisi toimiin syyskuun loppuun mennessä. ”Oppilaiden terveydentila jo hyvin kriitillinen” totesi johtokunta 14.11.1954. Johtokunnan jäsenille myönnettiin valtuudet pyytää kunnanhallitukselta lupa kutsua lääkäri. Vuonna 1956 johtokunnan kirjeessä kunnanhallitukselle painotettiin, että oppilaiden hampaat tarvitsivat välitöntä hoitoa.
Koulun johtokunta päätti vuonna 1958, että jäsenet vuorotellen tutustuisivat koulun opetustyöhön. Helmikuussa 1958 päätettiin ostaa koulun kalustoon viisi paria suksia. Vuonna 1961 havaittiin russakkaongelma kouluhuoneissa ja keittiössä, minkä vuoksi päätettiin hankkia inkvisiinimyrkkyä niiden hävittämistä varten. Vuonna 1963 veden loppuminen koulutalon ja naapurien kaivoista johti siihen, että vettä piti järjestää kauempaa. Vuonna 1969 johtokunta totesi, että välitunneilla ilmenneiden vallattomuuksien vuoksi opettajien tulisi tehostaa välituntivalvontaa, mikäli heidän muut työnsä sen sallivat.
Kuva: Kempeleen kotiseutumuseo.
Jo vuonna 1955 havaittiin, että ”opetus ei oppilaiden runsauden vuoksi anna täyttä tulosta”. Toukokuussa 1958 koulutarkastaja piti tarpeellisena, että koulu muutettaisiin kahden opettajan malliin ja että uuden koulurakennuksen rakentaminen olisi välttämätöntä. Vuonna 1961 kunnanhallitus esitti, että ylemmät luokat kuljetettaisiin kunnan muihin kouluihin, mutta johtokunta vastusti tätä ehdotusta.
Uutta koulutilaa varten johtokunta sai seitsemän tarjousta ja päätti tutkia ne paikan päällä. Johtokunnan jäsenet kulkivat traktorin peräkärryn lavalla, metrin mitat käsissään, tarkastamassa ja mittaamassa tarjotut tilat. Lopulta parhaaksi vaihtoehdoksi valittiin Peltokorven talo, jonne koulun tavarat siirrettiin.
Opettajana Metsäpiirin kansakoululla toimi vuosina 1960–1970 Anneli Valkama. Vuonna 1964 koulun toisen opettajan virkaan valittiin Eljas Ihme, joka oli käynyt paikan päällä antamassa sitoumuksensa ottaa toimen vastaan.
Kuva: Kempeleen kotiseutumuseo.
Syyskuussa vuonna 1962 järjestettiin johtokunnan ja kyläläisten yhteinen kokous oman koulurakennuksen puolesta. Johtokunta korosti, että koko kylän täytyy yhtyä kouluhankkeen tueksi, koska kunnan johtoelimet suhtautuivat asiaan vastahakoisesti ja kannattivat oppilaiden kuljettamista suurempiin kouluihin. Johtokunta perusteli kantaansa: ”Nykyajan suuntaus, jonka mukaan pienet koulut hävitetään ja perustetaan ns. suurkouluja, ei ole oikea. Luokkaopettajajärjestelmä on kansakouluikäisen kehityksen kannalta parempi kuin tuntiopettajajärjestelmä. Seurauksena uudesta suunnasta on lättähattuisuus, koska oppilaat eivät ole teoistaan vastuussa erityisesti kenellekään opettajalle.”
Huhtikuussa 1967 koulun tulevaisuus alkoi näyttää synkältä, kun kansakoululautakunnalta saapui kirje, jossa ehdotettiin koulupiirin lakkauttamista. Kinnusen talossa alkaneella lukuvuodella oppilasmäärä oli pudonnut vain 19:ään. 1–2-luokkien oppilaita oli yhteensä 8, kun taas ylemmillä luokilla heitä oli 11. Koulun viimeinen johtokunnan kokous pidettiin 27. toukokuuta 1970, jolloin päätettiin antaa työtodistukset koulukeittäjälle ja siivoojalle. Metsäpiiri yhdistettiin Ketolanperän koulupiiriin.
Kävitkö sinä kansakoulun Metsäpiirin koulussa? Keräämme kempeleläisten muistoja kouluajoista
Kempele-Seura on solminut Kempeleen kunnan kanssa yhteistyösopimuksen koulumuseoprojektista. Kirkonkylän koulun C-taloon perustetaan koulumuseo, jonka näyttely kuvaa Kempeleen koululaitoksen historiaa painottuen 1970-lukuun. Projektin tavoitteena on museotoiminnan käynnistäminen vuonna 2026.
Keräämme koulumuseoprojektia varten kempeleläisten muistoja kouluajoista. Mikäli haluat auttaa meitä koulumuseoprojektin toteuttamisessa, ole hyvä ja käy vastaamassa kyselyymme. Vastata voit vapaamuotoisesti alla olevalla lomakkeella. Voit vastata nimellä tai nimettömänä. Vastauksia voidaan käyttää koulumuseoprojektissa. Jos sinuun saa olla yhteydessä ja sinua voi haastatella, kirjoita myös yhteystietosi.
Muistoja kouluajoista Kempeleessä -kyselylomake
Lähteet:
Valkama A. 2002, Kappale Juurussuon kylän historiaa, Kempeleen kurpponen 2002.
Mauno Hiltunen, Kempeleen koululaitoksen historia 1882-1982. Oulu 1983.