5.6.2026
Kempeleen kotiseutumuseo 60v

1950-luvulla perustettiin Suomeen lukuisia kotiseutuyhdistyksiä ja -museoita. Kempeleessä oltiin menossa mukana ja Kempeleen kunnanvaltuusto nimitti huhtikuussa 1954 jäsenet kotiseututoimikuntaan. Toimikunnan perustamiskokous pidettiin saman vuoden marraskuussa. Perustajajäseniä olivat maanviljelijä, herrastuomari Martti Holma, entinen sairaanhoitaja Salli Kajava, poliisikonstaapeli Ahti Toikkanen, Betty Nissinen ja Ilkka Loukkola. Myöhemmin toimikuntaan liittyivät myös Maire Tuohino, Aarne Tölli, Väinö Hakkila, Aarne Kontiokari ja Pentti Pälvilä.

Kempeleen kotiseututoimikunta asetti ensimmäiseksi suureksi tavoitteekseen kotiseutumuseon perustamisen Kempeleeseen. Sota oli vahvistanut ihmisten siteitä kotiseutuun ja kotiseutumuseo tarjosi hyvän keinon kuntalaisten identiteetin vahvistamiselle. Kotiseutumuseohankkeen keulakuvana toimi Martti Holma, joka oli tunnettu innokkaana kotiseutuharrastajana.

Kempeleen kunnanvaltuusto suhtautui museohankkeeseen myönteisesti, vaikkei kunnan taloudellinen tilanne 1950-luvulla sallinutkaan suuria määrärahoja kotiseututoimikunnalle. Tontti museotoimintaa varten kuitenkin myönnettiin Vanhan kirkon vierestä vuonna 1959. 1960-luvun taitteessa kotiseutumuseolla oli museoalueella kaksi museoaittaa. Kempeleen kunta kykeni avustamaan taloudellisesti museoaittojen siirtämisessä ja kunnostamisessa.

Huhtikuussa 1961 kotiseututoimikunta päätti ottaa museon päärakennukseksi Eino Niemelän ilmaiseksi tarjoaman hirsirakennuksen Oulusta, Hallituskadun ja Kansankadun kulmasta. Talkootyöllä oli suuri merkitys museon eri vaiheissa. Päärakennuksen maalaustyot, sisäkatto ja lattia olivat valmiit joulukuussa 1962. Työmies Kalle Soini teki museon pihalle myös vinttikaivon. Seuraavana kesänä Erkki Kerttula muurasi päärakennuksen pipun, hellan ja leivinuunin. Muuraustöiden valmistuttua pidettiin museolla talkooväelle tupaantulijaiset, joissa vastamuuratussa uunissa paistettiin leipää ja nautittiin Kempeleen maatalousnaisien tarjoamat kahvit.

Kotiseutujuhla ja museon viralliset avajaiset pidettiin 5.6.1966. Avajaispäivänä vieraskirjaan kirjattiin 94 kävijää, joille museota esitteli Martti Holma. Museokokoelmien karttuessa tilat alkoivat käydä ahtaiksi jo muutaman vuoden kuluttua. 1970-luvun alussa kunnalle avautui mahdollisuus Matturin tilan ostamiseen. Perinteikkään tilan historia ulottuu 1700-luvulle, jolloin paikalle rakennettiin ruotuväkirykmentin komentajan puustelli.

Vuonna 1979 Kempeleen kotiseutumuseo siirrettiin pirtteineen, aittoineen ja savusaunoineen Matturin pihapiiriin, johon kuuluivat entuudestaan päärakennus, navetta ja tallipuoji. Uusi museo avattiin yleisölle 1980. Myöhemmin museoalueelle siirrettiin vanha tuulimylly ja Sohjanan asevelitalo. Vuosina 1981-1982 museoalueelle rakennettiin talkootyönä vanhanajan kempeleläinen turpasmökki.

Kehitys yhdeksi parhaaksi kotiseutumuseoksi

Niilo Halosen aloittaessa museonhoitajana vuonna 1986 museo oli hänen omien sanojensa mukaan kaaoskuntoinen. Halonen asetti tavoitteekseen museon saamisen edustuskuntoon. Jo muutaman vuoden päästä se saikin maakuntamuseolta kiitosta yhtenä parhaista kotiseutumuseoista.

Halosen johdolla Kempeleen kotiseutumuseo eli ”Matturin museo” avattiin kesäkauteen lauantaina 7.6.1986. Halonen oli tutustunut museon historiaan sekä esineisiin ja osasi kertoa hyvinkin oudonnäköisistä esineistä yhtä ja toista mielenkiintoista. Kesällä 1986 kulttuurilautakunta järjesti museolla kesätapahtumia enemmän kuin koskaan aiemmin. Ohjelmassa oli mm.

• Naamioita ja kiiltokuvia – Oulun yliopiston puheopin opiskelijoiden teatteriesitys suomalaisten runoilijoiden teksteistä
• Neulapojat laulavat ja laulattavat – tunnetun kansanlauluperinnettä ylläpitävän esiintyjäryhmän esiintyminen ensi kertaa Kempeleessä
• Rauha Kuusalo: Rynkätty palleriina – Kempeleen harrastajateatterin huvinäytelmä
• Sirkus Marmara – Tanssiteatteri Hurjaruuthin tarjoama iloinen eläinsirkus lapsille ja koko perheelle
• Kihlaus – Torniolaisen kiertävän ammattiteatteri Teatteri 41:n pienoisnäytelmä ja
• Juurussuon nuorten ohjelmaryhmän nukketeatteri.

140-vuotias tutustumisen arvoinen kaunotar

Vuosi 1986 oli merkittävä myös rakennushistoriallisesti, sillä Matturin päärakennus täytti 100 vuotta. Aiemmin museon paikalla oli sijainnut Kempeleen Marttila, joka oli toiminut kuninkaallisen ruotuväkirykmentin komentajan virkatalona vuosina 1733–1810. Vuonna 1753 päärakennus rakennettiin uudelleen ja talo sai kuvaavan nimen Hovila. Ruotuväkilaitoksen lakkautuksen jälkeen virkataloa vuokrattiin vuokraviljelijöille. Vuokralaisen Antti Marttilan toimesta päärakennus uusittiin vuonna 1886. Vuonna 1939 tilan pitkäaikainen vuokralainen F.P. Matturi osti tilan yhdessä poikansa Aappon kanssa. Tila pysyi Mattureiden hallussa, kunnes kunta lunasti paikan museoalueeksi vuonna 1975.

F.P. Matturi piti päärakennuksessa Kempeleen säästöpankin konttoria vuosina 1914-1946. Pankkikamari on sisustettu museokäyttöön silloiseen asuunsa. Materiaalia keräsi säästöpankin konttorinjohtajana toiminut Mirja Holma. ”Vanhat pankkikirjat kertovat siitä, että ennen pankkiin lähdettiin vain varta vasten. Niitä seuraamalla saa kuvan myös siitä, minkä verran rahaa ihmisillä oli käytössään, miten siihen suhtauduttiin”, Mirja Holma kertoo (Kaleva 1986).

Kesäkaudella 1987 museo oli avoinna yleisölle kesäkuun alusta elokuun loppuun. Kulttuuritoimisto ja eräät kulttuuritoimintaa harjoittavat tahot, mm. lauluryhmä Äkkinäiset ja juurussuolainen pikkuhanuristi Vappu Kauranen, järjestivät museolla ohjelmallisia tilaisuuksia. Harrastajateatterin vuoden 1987 ohjelmassa oli Seppo Lappalaisen kansannäytelmä Ihmetohtori. Heinäkuussa kulttuurilautakunta järjesti yhdessä Limingan nuorisoseuran kanssa kansantanssi- ja musiikkinäytännön Kempeleen museon pihapiirissä. Esiintyvä kansantaiteen harrastajien ryhmä oli todella harvinainen: liminkalaisten kutsusta Suomessa vieraillut Slovácký Krúzek Tsekkoslovakiasta. Siihen kuului noin 40 esiintyjää. Ryhmän  perusohjelma oli noin kaksi tuntia kestävä ja 27 erilaista määriläis-slovakialaista kansanpukua esittävä ohjelmakokonaisuus.

Kempeleen museon kesäkausi 1987 päättyi komeasti suomalaisen musiikin suurlähettilään, japanilaissuomalaisen Izumi Tatenon konserttiin. Tateno esitti Sibeliuksen, Schumanin ja Chopinin rakastetuimpia pianosävellyksiä.

Elokuussa 1987 museo esitti kuntatiedotteessa toiveen vanhojen esineiden saamiseksi museolle. Ilmoituksen perusteella esineitä saatiinkin lahjoituksena heti useita, mm. Eino Kuivalan vuonna 1907 Haapaveden kansanopistossa valmistama vanha kantele, saunaäyskäri ja toppisokerikirves. Kuukausi tiedotteen julkaisun jälkeen lahjoituksia saatiin vielä lisää, mm. seinävaate tekstillä ”Puhdas sydän ja rauhaisa koti on elämän onni”, täi-kampa sekä talkoomerkkejä, joita annettiin 1940-luvulla koululaisille tunnustuksena erilaisista töistä. Kempele olikin 1940-luvulla kärkipäässä koululaisten talkootyössä. Kempele voitti 1943 valtakunnalliset nuorten talkookilpailut.

Kesällä 1987 Matturin päärakennuksen pirtin ja kahden kamarin tapetit uusittiin. Kesällä 1988 vuorossa olivat päärakennuksen toisen kuistin korjaus sekä tuulimyllyn yhden siiven rakentaminen. Kotiseutumuseossa oli vuonna 1987 kortistoituna noin 1 500 esinettä. Kesän aikana järjestettiin museolla mm. harrastajateatterin näytelmä Tavaton päivä ja Juurussuon nuorten ohjelmaryhmän lastennäytelmä sekä monia muita tapahtumia.

Museon oppaana toiminut Niilo Halonen kertoi Rantalakeudessa kesäkuussa 1988, että vuosittain kävijöitä museolla oli noin 3 000. Suurin osa kävijöistä oli kempeleläisiä ja heidän vieraitaan, kun taas varsinaisia turisteja museolla kävi harvoin. Vuonna 1988 museon erityisenä keräyskohteena olivat pula-ajan esineet. Kokoelmaa haluttiin kartuttaa ihan tavallisilla esineillä kuten leipäkorteilla, lihakorteilla ja korvikepaketeilla.

Museon kokoelmasta puuttui myös mm. naisten puupohjaiset kengät, joissa oli päällysremmi paperinarusta, paperikankaasta kudottu käsilaukku ja omatekoinen karbiinilamppu eli tuiju. Kyseiset esineet ovat nykyisin nähtävillä Sohjanan asevelitalossa.

Lisäksi haussa oli sota-ajan luokkakuvia. Pula-ajan keräyksen myötä lahjoituksena saatiin mm. arvokkaat lottamerkit, johon kuuluivat pikkulottamerkki, urheilumerkki, 10- ja 20-vuotismerkit sekä suojeluskuntamerkkejä. Yksi lottamerkeistä oli harvinainen Vapaussoturien Huoltosäätiön antama Sininen risti, joita on ollut jaossa vain muutama. Lottamerkit täydensivät museon pula-ajan näyttelyä oleellisesti, sillä museolla oli jo ennestään lottapuku.

Kempeleen kotiseutumuseo nykypäivänä

Kempeleen kotiseutumuseo esittelee tyypillistä pohjoispohjalaista pihapiiriä. Erikoisuuksina ovat Suomen ainoat asevelitalo ja turpasmökki. Kotiseutumuseon pihalla sijaitsee Luutamummopatsas, joka paljastettiin kesällä 2022 ja kunnioittaa Kempeleen luutaperinnettä, varpuluutien valmistusta ja myyntityötä.

Vuosien varrella museon kokoelmia on laajennettu, luettelointia edistetty ja museon toimintaa kehitetty. Vuonna 2011 Kempeleen kotiseutumuseo sai 4500 € arvoisen Museoviraston avustuksen kokoelman luettelointiin. Vuodesta 2023 lähtien museon toimintaa on ylläpitänyt kunnan vakituinen museo- ja kulttuurikoordinaattori.

Museon kesät ovat vilkkaita erilaisista tapahtumista kuten työnäytöksistä, vanhan ajan tapahtumista, teatteriesityksistä, markkinoista ja kirpputoripäivistä sekä musiikillisista museoklubeista, yhteislauluista, hartauksista ja tuolijumpista. Museon tapahtumiin on vapaa pääsy.

Kesällä 2026 kotiseutumuseo on avoinna 2.6.–15.8. tiistaista lauantaihin klo 12–18. Kempeleen kansanmusiikkifestivaali järjestetään jo toisen kerran perjantaina 5.6. klo klo 17–20 ja lauantaina 6.6. klo 10–20. Tapahtuma on hyvänmielen festivaali, jossa kansanmusiikki, yhteisöllisyys ja tekemisen ilo kohtaavat. Kempeleen kansanmusiikkifestivaali on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa.

Lähteet:

• Kempeleen kotiseutumuseon mainos v. 1986
• Kempeleläinen 14.6.1986, Museo avattiin yleisölle
• Kaleva 17.9.1986, Kotiseutuarkisto taltioi kempeleläisten elämää
• Kempeleläinen 13.6.1987, Kempeleen museon kesässä tapahtuu
• Kempeleläinen 1987, Kansantansseja tsekkoslovakiasta
• Rantalakeus 12.8.1987, Kempeleen museo toivoo esinelahjoituksia
• Kempeleläinen 14.11.1987, Kotiseutuarkiston keräys edistyy
• Kempeleläinen 30.7.1988, Pula-ajan esinekokoelmaa halutaan kartuttaa
• Kempeleläinen 17.9.1988, Pula-ajan näyttelyn arvokkaat lottamerkit
• Kempeleläinen 13.8.1988, Kotiseutumuseolla näkee Kempeleen historiaa
• Lakeuden Joutsen 25.11.1998, Kempeleen kotiseutumuseon historiaa
• Yle, https://yle.fi/a/3-5336737, Kotiseutumuseot saivat tukea
• Kempeleen kotiseutumuseon perustaminen kotiseutuaatteen valossa, 9.11.1998 Eila Mäntyjärvi, Oulun yliopisto, Historian laitos