Osana Kotiseutuliiton juhlavuotta muistetaan kotiseututyön aktiiveja
”Kotiseututyötä on tehty jo vuosikymmeniä, ja siihen ovat tuoneet oman panoksensa lukuisat ihmiset eri aikoina. Tämän päivän kotiseututyö pohjaa menneiden sukupolvien työhön, mikä antaa työlle vahvan selkänojan ja vankat perinteet.”
Kotiseutuliitto
Oman kotiseutuseuran perustaminen Kempeleeseen pulpahti 1990-luvun alussa esille keskusteluissa silloin tällöin. Kotiseutuasiasta kiinnostuneet kempeleläiset kokoontuivatkin suunnittelemaan yhdistyksen perustamista. Tämä johti syyskuussa 11.9.1997 Kempele-Seuran perustavaan kokoukseen, joka pidettiin kunnantalon valtuustosalissa kunnanjohtaja Kari Ahokkaan koollekutsumana. Näistä ajoista on tultu pitkälle. Kuluva vuosi on Kempele-Seuran 27. toimintavuosi.
Kotiseutuliiton juhlavuonna 2024, Kempele-Seuran perustamispäivänä 11.9., muistamme ja kiitämme seuran alullepanijoita, perustamiskirjan allekirjoittaneita Juhani Konolaa, Maija Jaakolaa ja Erkki Kerttulaa.
Seura aloitti toimintansa vauhdikkaasti ja johtokunta piti ensimmäisen kokouksensa jo vajaa viikko perustamiskokouksen jälkeen. Juhani Konola toimi ensimmäiset vuodet seuran puheenjohtajana ja osallistui myöhemminkin tapahtumien järjestämiseen mm. luutajuhlaan. Kotiseutuaktiivi Erkki Kerttula oli pitkäaikainen johtokunnan jäsen ja monessa mukana. Maija Jaakola toimi kymmenen vuotta seuran sihteerinä ja oli sen lisäksi aktiivisesti mukana mm. myyjäisissä, toteuttamassa kotiseutulehti Kurpposta sekä järjestämässä perinnepäiviä. Ensimmäisten vuosien paneutunut johtokuntatyö ja seuran toiminnan kehittäminen loivat vankan pohjan Kempele-Seuran toiminnalle.
Ensimmäisiä toimintamuotoja olivat oman kotiseutulehden, Kurpposen, julkaisu sekä Kempele-viirin suunnittelu ja valmistaminen myyntiä varten. Kunnan vaakuna tuli luontevasti viirin kuvaksi. Kaksi alekkain, yläviistoon lentävää sorsaa kuvaavat kunnan laajoja vesijättömaita ja runsasta lintukantaa. Kempele-viiri on siitä saakka ollut yksi seuran kotiseututuotteista.
Kempele-Seura myöntää vuosittain Luutamummo-palkinnon henkilölle, joka on osoittanut kiinnostusta kotiseutuun ja kotiseudun historiaan, tehnyt Kempelettä ja Kempeleen historiaa näkyväksi ja tunnetuksi, edistänyt paikallishistorian tuntemusta sekä kotiseututietoutta ja osallistunut kotiseututyöhön. Palkinnon saajalle ojennetaan kunniakirja ja Luutamummo-patsas. Seura ojensi Luutamummo-palkinnon ensimmäistä kertaa vuonna 2024 Minna Lehtomaalle.
Ansioituneita jäseniä muistetaan myös Kotiseutuliiton ansiomerkein. Suomen Kotiseutuliitolla on oma palkitsemisjärjestelmä, jonka tarkoituksena on tunnustuksen antaminen henkilöille, jotka ovat erityisen aktiivisesti osallistuneet kotiseututyöhön ja järjestötoimintaan tai niiden kehittämiseen ja tukemiseen. Tänä vuonna Kotiseutuliiton hopeista ansiomerkkiä haetaan kahdelle seurassa aktiivisesti toimineelle henkilölle.
Vuosien varrella Kempele-Seuran toiminnassa on ollut mukana kotiseututyöhön paneutuneita johtokuntalaisia, aktiivisia jäseniä ja iso joukko touhukkaita talkoolaisia. Yhdessä tekemällä syntyy yhteistä hyvää.
Kiitos kaikille teille, jotka olette olleet mukana kotiseututyössä!
Haluatko sinä kehittää omaa kotiseutuasi? Kiinnostaako Kempeleen historia ja perinteet? Kaipaatko tekemistä käsillesi ja talkoohenkeä? Tai haluatko luoda juuria kotiseutuusi? Pääset liittymään Kempele-Seuraan verkkosivuillamme: https://kempele-seura.fi/yhdistys/liity-jaseneksi/