Kempeleen säästöpankin aloittamisesta 110 vuotta
Alla olevan kertomuksen on laatinut säästöpankin kamreeri F.P. Matturi. Kertomus on esitetty säästäväisyyspäivä- ja Kempeleen säästöpankin toiminnan 25-vuotisjuhlassa nuorisoseurantalolla lokak. 30 päivänä 1938. Kertomus on myös julkaisu Kempele – meri luovutti helmen -kirjassa.
Kempeleen säästöpankin 24-vuotisesta toiminnasta
Kysymys Limingan pitäjään säästöpankin perustamisesta herätettiin jo vuonna 1864. Aloitteen tekijänä mainitaan olleen muutamia Limingan kuntalaisia, rovasti, tohtori Julius Imanuel Gerghin johdolla. Asiaa käsiteltiin sitten silloiseen Limingan pitäjääseen kuuluvain Limingan, Kempeleen, Tyrnävän, Temmeksen ja Lumijoen kuntain yhteisessä kokouksessa, jolloin säästöpankin perustajiksi yhtyivät neljä ensiksi mainittua kuntaa, Lumijoen jäädessä vielä hankkeesta erilleen.
Tässä kokouksessa valittiin toimikunta valmistamaan ehdotusta säästöpankin säännöiksi. Sääntöehdotus hyväksyttiin perustajien kokouksessa syyskuun 26. päivänä 1864.
Samassa kokouksessa päätettiin pankin pohjarahastoa varten luovuttaa yhden vuoden kapat laitokseen yhtyneiden kuntien lainajyvästöistä. Näitä varoja saatiin kannetuksi useamman vuoden aikana yhteensä Smk 1.641:09.
Kun oli tiedossa, että Limingan pitäjäin säästöpankista Kempeleen osalle tuleva pohjaraha oli nostettavissa, siinä tapauksessa että oma säätöpankki tänne perustettaisiin, päätettiin ryhtyä sitä puuhaamaan ja tuli se kunnallislautakunnan esityksestä kuntakokouksen käsiteltäväksi maaliskuun 27. päivänä 1913.
Asia sai heti keskustelussa kiintoisan luonteen, periaatteessa niin kuin silloisessa kokouksen pöytäkirjassa sanotaan, oltiin yksimielisiä säästöpankin tarpeellisuudesta, mutta eri mieltä oltiin siitä olisiko se heti perustettava vai lykättävä se johonkin valittavaan toimikuntaan, asian perinpohjaista tutkimista varten.
Asiasta täytyi äänestää ja päätettiin 153 äänellä – 149 ääntä vastaan lykätä asia toimikunnan valmistettavaksi. Toimikunta valittiinkin sitten heti samassa kokouksessa.
Tämä toimikunta teki pian tehtävänsä. Asia oli jo seuraavassa kuntakokouksessa huhtikuun 7. päivänä, siis 11 päivän päästä jälleen kuntakokouksen käsiteltävänä. Silloin esitettiin asia perusteltuna ja olipa vielä valmis sääntöehdotus säästöpankin säännöiksi olemassa.
Nyt säästöpankki päätettiin perustaa ja hyväksyttiin ehdotettu sääntöehdotus säästöpankin säännöiksi. Säännöille vahvistusta hakemaan valittiin ja valtuutettiin maanviljelijä F.P. Matturi.
Samana vuonna kesäkuun 9. päivänä saatiin niille Kuvernöörinviraston vahvistus ja säästöpankki voi näin ollen alkaa toimintansa.
Samassa kuntakokouksessa valittiin vielä säästöpankille isännistö, joiksi tulivat:
- F. P. Matturi
- Pekka Mankila
- Jaakko Teppo
- O. Juvani
- Antti Karppinen
- Samppa Tuohino
- opettaja I.L. Lundman
- torppari Juho Vuopponen
Ensimmäinen hallituksen kokous pidettiin Matturilla lokakuun 9. päivänä 1913. Siinä oli saapuvilla varsinaiset ja varajäsenet. Puheenjohtajaksi valittiin P. Mankila, varapuheenjohtajaksi V.O. Tuohino, rahastonhoitajaksi H. Holma.
Säästöpankin kirjuriksi valittiin F.P. Matturi 200 markan vuosipalkalla, johon sisältyy konttorihuone, lämpö ja valo, johon säästöpankki päätettiinkin sijoittaa. Päätettiin tilata konttorikirjat ja muut tarpeet ja jätettiin ne kirjurin tehtäväksi. Samoin kehoitettiin ottamaan selvää kassakaapin hinnoista ja esittää ne sitten hallinnolle.
Seuraava hallinnon kokous oli saman vuoden joulukuun 23. päivänä. Päätettiin kassakaappi tilata O.Y. Grundströmiltä Tampereelta. Säästövastakirjoja päätettiin tilata 300 kappaletta. Valittiin henkilö nostamaan pohjarahat – Kempeleen osuus Limingan pitäjäin säästöpankista. Säästöpankki päätettiin pitää avoinna kerran kuukaudessa, kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 3–5 ip.
Toiminta alkaa
Tammikuun 5. päivänä 1914 avattiin pankki liikenteelle. Kassakirjaan merkittiin ensin Limingan pitäjäin säästöpankista saatu osuus kantarahastoksi Smk 14.211:49. Tallettajia oli viisi, ensimmäisenä pieni poika, Pentti Matturi, seuraavat neljä oli myöskin lapsia. Seuraavassa kokouksessa näyttää siirtyneen tallentajiksi jo aikuiset henkilöt.
Pankin toimiaikana on annettu 426 vastakirjaa ja niihin merkityt talletukset tekevät Smk 2.785.116:68. Ensimmäisenä vuotena tuli talletuksia Smk 6496:44. Sittemmin ne säännöllisesti nousivat. Neljä vuotta myöhemmin, s.o. vuonna 1918, tuli Smk 180.225:25. Korkein määrä tuli vuonna 1928 Smk 427.483:26. Silloin nousikin talletusten määrä pankin vuositileissä yli miljoonan. Sen jälkeen, pula-ajan tultua alkoivat talletukset vähentyä.
Lainaukset
Ensimmäiset lainaukset luvultaan 11 annettiin säästöpankin ensimmäisessä kassakokouksessa. Ensimmäinen lainanottaja oli torppari Juho Rautio Selkämaasta, toinen Heikki Pelttari, kolmas Juho Lautaoja. Koko pankin toimiajalla on myönnetty lainoja Smk 3.046.155:-. Näistä on oman kodin perustamiseen ja maatalouden edistämiseen myönnetty Smk 2.594.480:-., opintolainoja Smk 33.275:-, kunnalle, seurakunnalle ja muille yhtymille Smk 418.400:-.
Edellä olevissa numeroissa on merkille pantavaa se, että suurin osa, noin 87 % lainoista on myönnetty omankodin perustamiseen ja maatalouden edistämisen hyväksi.
Liikkeen kehitys
Ensimmäisen toimintavuoden päätyttyä v. 1914 oli talletusten määrä 5.826 markkaa 44 penniä. Omat rahastot oli silloin Smk 14.603:22. Neljä vuotta myöhemmin
v. 1918 olivat luvut: talletuksia Smk 354.712:60, omat rahastot Smk 20.222:22 ja sitten viisivuosittain v. 1923 talletuksia Smk 451.623:98, omat rahastot Smk 42.947:23, v. 1928 talletukset Smk 1.017.335:65, omat rahastot silloin Smk 76.441:18, v. 1933 talletukset Smk 634.438:96, omat rahastot Smk 99.077:52. V. 1938 josta tili ei ole vielä päätetty on tänään talletukset Smk 760.250:35, omat rahastot olivat viime vuoden lopussa 128.206 markkaa 65 penniä.
Tämä talletusten määrä tekee noin 507 markkaa jokaista Kempeleen asukasta kohden, siihen lapset ja imeväisetkin luettuna.
Yleiskatsaus
Talletuksia keräämällä on säästöpankki hankkinut rahoja kokoon ja on sitten ollut tilaisuudessa myöskin antamaan luottoa. Monta perhettä onkin kunnassamme, jotka säästöpankin avulla ovat päässeet oman kodin perustajiksi.
Samoin lainoja viljelysten laajentamiseksi ja maatalouden tukemiseksi on annettu. Joitakin harvoja opinteille pyrkiviä on myöskin lainoitettu. Kunnalle, seurakunnalle ja muille yhtymille, kuten puimayhtiöille ym. olemme olleet tilaisuudessa antamaan lainoja. Kunta onkin viime aikoina käyttänyt säästöpankkia kassareservinään, joka molemmin puolin on näyttänyt hyvin sopivalta.
Säästöpankkimme toiminta tällä ajalla osoittaa hiljaista tasaista kehitystä. Talletukset ovat lisääntyneet mutta ei siinä määrässä kuin olisi ollut toivottavan. Tähän on kyllä luonnolliset syyt. Onhan säästöpankki alue alaltaan pieni, asukasluku vähäinen, joten talletukset ovat luonnollisestikin vähäisemmät. Osaltaan tähän vaikuttanee myöskin kaupungin läheisyys, jossa isommat rahalaitokset vetävät asiakkaita puoleensa.
Omat rahastot ovat säästöpankissa kasvaneet aivan tyydyttävästi, niin että pankkimme tässä suhteessa on talletuksiin verraten vakavaraisimpia. Mutta katsomatta siihen onko pankki suurempi tai pienempi on säästöpankilla sittenkin suuri merkitys paikkakunnan rahalaitoksena. Sen avullahan saadaan pienimmätkin säästöt talteen, joita ei tule lähdetyksi kauemmas viemään. Sen avulla voidaan edistää säästäväisyysajatusta, kehittää järkevää talouden pitoa ja rahan käyttöä asiakkaidensa keskuudessa ja paikkakunnalla yleensä.
Tyydytyksellä voimme mainita, että tämän säästöpankin velkahakemusten takia ei ole yksikään velallinen menettänyt kotiaan. Tämä osoittaa, että luoton anto on ollut asiallista ja harkittua.
Mauno Hiltunen kertoo kirjassaan Kempeleen historia, että ”Uudet tuulet alkoivat puhaltaa 1950-luvulla, kun Säästöpankki Sampo aloitti neuvottelut Oulun ympäristökuntien säästöpankkien kanssa liittymisestä yhteen maakunnalliseksi suurpankiksi. Hanke edistyi myönteisesti, ja Kempeleen v.1914-1954 itsenäisesti toiminut Säästöpankki liittyi 1.1.1955 lukien Sampoon.”