Kempele-Seuran blogi


Laatua Kempeleen margariinitehtaalta

Perjantaina 29.2.1924 pidettiin Oulussa Pohjanmaan margariinitehdas Oy:n perustava kokous. Yhtiön tarkoituksena oli omissa tehdaslaitoksissa harjoittaa margariinin, margariinijuuston, sterilisoiden kerman ja maidon, sekä keinotekoisen sarveisaineen valmistusta ja myyntiä, harjoittaa kauppaa margariini-, teollisuus- ja maataloustuotteilla ja -tarvikkeilla, omistaa ja hallita kiinteistöjä yhtiön omia tarkoitusperiä varten.

Perustavassa kokouksessa päätettiin yhtiön perustamisesta ja keskusteltiin toiminnan aloittamisesta. Pohjanmaan margariinitehdas alkaisi valmistamaan margariinia tehdasmaisesti ja tulisi olemaan toinen tehdas laatuaan Pohjois-Suomessa. Kokouksessa päätettiin myös, että yhtiö aloittaisi toimintansa heti kun säännöt on vahvistettu ja koneisto saatu kuntoon. Margariinin valmistukseen tarvittavat koneet hankittiin uutena ja ne olivat alan viimeisimmän kehityksen tulosta. Yhtiön osakepääoma oli 250 000 mk.

Pohjanmaan margariinitehtaan postikortti.
Pohjanmaan margariinitehtaan postikortti.
Kuva: Kempeleen kotiseutuarkisto

Margariinitehdas tulisi toimimaan Kempeleessä sijaitsevassa rakennuksessa, joka oli aiemmin toiminut meijerinä. Rakennus oli rakennettu kivestä, se sisälsi kone- ja pakkaushuoneita sekä tilavan salin. Kauppaa meijerin ostamisesta päättämään oli valittu meijeristi Suorsa, agronomi Säisä ja kauppias Kangas. Kempeleen meijerin edustajana ja kauppakirjojen allekirjoittajana toimivat Pelttari ja Korpela. Kauppakirjat allekirjoitettiin Pohjanmaan margariinitehtaan perustavassa kokouksessa ja näin ollen Pohjanmaan margariinitehtaan haltuun siirtyi Kempeleen osuusmeijerin rakennus.

Vuoden 1924 lokakuussa tehdas saatiin lopulliseen kuntoon ja ensimmäiset tuotteet laskettiin liikenteeseen 15.10.1924. Pohjanmaan margariinitehtaan merkkejä olivat Laatu-margariini, joka oli ensiluokkaista ja suli suussa kuin voi, sekä vahvempisuolainen Pohjantähti. Vuoden 1924 loppuun mennessä Pohjanmaan margariinitehtaan margariinit olivat saavuttaneet hyvän maineen ja suuren menekin. Tuotteiden kysyntä kasvoi edelleen.

Vuonna 1925 Pohjanmaan margariinitehdas aloitti vegetarisen margariinin valmistuksen Vegetarististen piirien kehotuksesta. Vegetarinen margariini sisälsi voita, kermaa ja kookosmaitoa. Vegetarisessa margariinissa ei ollut lainkaan ihraa tai eläinrasvoja. Kasvimargariini sai nimekseen Vegetus. Vegetus-margariinia oli useiden testaajien mielestä mahdoton erottaa parhaimmasta meijerivoista. Vegetus-margariinin hinta oli 185 mk/10 kg.

Pohjanmaan margariinitehdas Kempeleessä valmisti muun muassa Laatu, Pohjantähti ja Vegetus margariineja. Kuva: Pohjolan Työmies, 28.06.1925, nro 88, s. 3
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Pohjanmaan margariinitehtaan kaupallisena ja teknillisenä johtajana toimi Heikki Suorsa. Suorsa oli aloittanut tiensä meijerialalle harjoittelijana Tyrnävällä ja suorittanut sen jälkeen meijerialan tietopuolisen kurssin Kuopiossa. Ennen uraansa Kempeleen meijerin johtajana hän oli toiminut Paasivaaran margariinitehtaalla ja Lumijoen osuusmeijerillä. Margariinitehtaan toimitusjohtajana toiminut Suorsa menehtyi 19.6.1926 noin 40 vuoden ikäisenä. Hän oli meijerialan ammattimies, hiljainen ja vaatimaton luonteeltaan.

Margariinitehtaan pakkaamotyöntekijöitä noin vuonna 1925.
Margariinitehtaan pakkaamotyöntekijöitä noin vuonna 1925.
Henkilöt vasemmalta Betti Pehkonen, Aliina Härkönen, Maija Gumerus ja Liisa Sankilampi.
Kuva: Kempeleen kotiseutuarkisto

Tammikuussa 1927 uutisoitiin S. V. Paasivaaran margariinitehdas Oy:n ostaneen osake-enemmistön Pohjanmaan margariinitehtaasta. 10.2.1927 pidettiinkin Pohjanmaan margariinitehtaan ylimääräinen yhtiökokous, joka hyväksyi osakekaupan. Osake-enemmistö siirtyi S.V. Paasivaaran margariinitehdas Oy:lle. Samassa kokouksessa valittiin yhtiölle uusi hallinto, johon kuuluivat johtaja V. J. Huumonen, Eino Paasivaara, E. Linko, V. Kerttula ja L. Juustinen sekä varajäseninä Briitta Paasivaara ja Aimo Huumonen. Näin S. V. Paasivaara Oy otti Pohjanmaan margariinitehtaan hoitamisen haltuunsa toiminnan kuitenkin jatkuessa entiseen tapaan.

Muutama vuosi osake-enemmistön Paasivaaralle siirtymisen jälkeen muut osakkeen omistajat möivät omat osuutensa S. V. Paasivaaran margariinitehdas Oy:lle. Huhtikuussa 1929 Suomen virallisessa lehdessä ilmoitettiin purettavaksi päätetyn Pohjanmaan margariinitehdas Oy:n vuosihaasteesta. Vuosihaaste oli tuomioistuimen antama julkinen haaste yhtiön kaikille velkojille ilmoittamaan saatavansa oikeudelle.

Kun vuosihaaste oli oikeudessa loppuunkäsitelty, kaikki osakkeet siirtyneet S. V. Paasivaaran margariinitehdas Oy:n omistukseen ja yhtiö oli laillisesti tullut puretuksi, siirtyi myös kaikki omaisuus Paasivaaralle. Paasivaaran omistukseen siirtyi mm. Tausta, Meijeripalsta ja Rumpari nimiset perintötilat Kempeleen pitäjässä. Tammikuussa 1932 Pohjanmaan margariinitehdas Oy ilmoitettiin Kauppalehdessä lakkautetuksi.

Kempeleen suojeluskuntatalo vuonna 1935.
Kempeleen suojeluskuntatalo 7.9.1935.
Kuva: Kempeleen kotiseutuarkisto

Margariinitehtaan rakennuksen osti vuonna 1935 Kempeleen suojeluskunta. Suojeluskunnan toimitalo oli palanut kolme vuotta aiemmin ja suojeluskunta oli toiminut vuokralaisena nuorisoseuran tiloissa. Meijerin oston suojeluskunta rahoitti entisen talon palorahoilla. Samalla suojeluskunta osti S. V. Paasivaara Oy:ltä myös entisen margariinitehtaan kaluston, kirnua ja joitakin säiliöitä lukuun ottamatta. Meijerirakennus vihittiin suojeluskuntataloksi 7.9.1935.

Lähteet:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *