Kempele-Seuran blogi


Kempele-Seuran 25v juhlat ja Luutamummopatsaan paljastus

Kempele-Seura oli mukana Kempeleen kunnan järjestämässä Hyvä kasvaa Kempeleessä tapahtumassa 27.8.2022. Kotiseutumuseolla juhlittiin seuran 25v juhlavuotta ja tilaisuuden pääohjelmana oli Luutamummopatsaan paljastaminen.

Tapahtuma alkoi klo 14.00 Opastetulla kävelyllä Hyvä kasvaa Kempeleessä -tapahtumasta (Pirilä) kotiseutumuseolle. Oppaana toimi Sari Janatuinen.

Kempele-Seuran johtokunta oli juhlatuulella. Kuvassa Jaana Koski ja Kalevi Kerttula.

Juhlapäivälle sattui mukavasti lämmin ja pilvinen sää. Ohjelmassa oli puheiden ja patsaan paljastuksen lisäksi arvontaa, ilmapalloja ja kahvit sekä varputöiden esittelyä. Sohjanan asevelitalossa esiteltiin oppaan johdolla vieraille niin itse asevelitaloa kuin kempeleen veteraaniperinteitä.

Kempeleen Martat ry
Kahvitarjoiluja järjestämässä olleet Kempeleen Martat onnittelivat seuraa laulaen ennen tilaisuuden alkua.

”Nyt, vuonna 2022, 25 toimintavuoden jälkeen, Kempele-Seura on edelleen aktiivinen ja vahva kotiseutuyhdistys. Jäsenmäärä kasvaa tasaisesti ja toimintaa kehitetään. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus panostaa veteraaniperinnetiedon keräämiseen sekä yhteistyöhön koulujen ja erilaisten nuorisojärjestöjen kanssa, jotta saisimme nuoria mukaan toimintaan ja saisimme näin tuettua kouluja ja yhteisöjä kotiseutukasvatuksessa.”

Elisa Tervonen
Seuran puheenjohtaja Elisa Tervonen avasi tilaisuuden kotiseutumuseolla.

Kempele-Seuran varapuheenjohtaja Timo Still kertoi Kempeleen luutatehtailusta.

Kempele oli aikoinaan, vielä sota-ajan jälkeen, pieni maalaispitäjä junaradan varressa, lähellä Oulun kaupunkia. Kempeleessä asui paljon perheitä, äitejä ja vähäosaisia, jotka hankkivat leivän perheelle tekemällä erilaisia varputöitä ja myymällä niitä niin Oulun kaupungin toreilla kuin ovelta ovelle kaupustelemalla.

Luutia tehtiin koko perheen voimin. Luudat olivat arkisia tarvekaluja. Ennen teollisten katuharjojen yleistymistä luudantarvitsijoita olivat mm. talot ja taloyhtiöt, kasarmi ja ennen kaikkea VR, sillä raiteiden vaihteiden puhdistamiseen lumesta tarvittiin jopa tuhansia luutia vuosittain.

Kunnanjohtaja Tuomas Lohi piti puheen perinnetyön tärkeydestä ja sen sisältymisestä Kempele-sopimukseen.

Kempeleen kunnan kirjasto- ja kulttuurijohtaja Anne Toppari ja Kempeleen seurakunnan kirkkoherra Erja Oikarinen paljastivat luutamummopatsaan.

Luutamummo patsaan on veistänyt Kruunupyyn Alavetelistä kotoisin oleva moottorisahataiteilija Ulla Haglund. Patsas on valmistettu suomalaisesta kuusipuusta ja patsaan korkeus on n. 160 cm. Patsaan jatkona on 120cm pitkä ns. jalaskelkka. Jalaskelkan on toteuttanut Aimo Laitinen.

Moottorisahataiteilija Ulla Haglundin veistämä luutamummopatsas.

Patsas on nyt väliaikaisella paikalla, lopullinen paikka ja patsaan pohjustus varmistetaan ensi kesänä. Patsas on lahjoitettu Kempeleen kunnalle, joka vastaa tulevaisuudessa patsaan huollosta ja säilyttämisestä.

Paavo Sankilampi kertoi tarinaa luutamummopatsashankkeen idean synnystä ja ”luutatehtailusta”.

Kempeleen kunnan yhteisöllisyysvaliokunnan puheenjohtaja Jarmo Haapaniemi kertoi patsastoimikunnassa toimimisesta.

Kempeleen seurakunnan kirkkoherra Erja Oikarinen piti kiitospuheen seurakunnan puolesta.

Luutamummopatsas toimikunta perustettiin alkuvuodesta 2022. Kevään aikana toimikunta suunnitteli vaadittavat työt patsaan toteuttamiseksi ja nopealla aikataululla suunnitelmat valmistuivat kesäksi niin veistäjälle patsaan toteutukseen kuin kotiseutumuseolle patsaan sijoittamiseksi.

Luutamummopatsastoimikunta: Jarmo Haapaniemi, Anne Toppari, Paavo Sankilampi, Timo Still ja Elisa Tervonen.

Varpuluutien sitominen on katoavaa kansaperinnettä. Tällä hetkellä Kempeleessä ani harva henkilö osaa valmistaa oikeaoppisesti varsiluudan. Timo Mikkonen esitteli tapahtumassa miten varpuluutien sitominen tapahtuu. Luutamummo patsaan kelkassa olleita luutia sai ostaa kotiin viemiseksi, myös varren kanssa niin halutessaan. Paavo Sankilampi sitoi tapahtumassa myös saunavihtoja, joita monet vieraat ilomielen ottivat mukaansa.

Patsaan paljastamisen jälkeen nähtiin varpuluutien ja vastojen sidontaa. Kuvassa sitomassa Timo Mikkonen.

”Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana Kempele-Seuran toiminnassa. Yhdistyksen voimavara on sen jäsenet. Kiitos myös kaikille yhteistyökumppaneille. Omalta osaltani erityisesti myös haluan kiittää kaikkia niitä aktiivisia johtokunnan jäseniä, jotka ovat Kempele-Seuran toimintaa kehittäneet ja hoitaneet kaikki nämä vuodet. He ovat muodostaneet toimintamallit tämän vahvan seuran toimintaan, joiden jalanjäljissä on hyvä jatkaa eteenpäin.”

Elisa Tervonen
Paikalla oli noin 130 osallistujaa.

Kiitos patsastoimikunnalle, yhteistyökumppaneille ja kaikille patsashankkeessa mukana olleille. Kiitos myös niin juhlatapahtuman vieraille, järjestäjille kuin puheen pitäjille. Kiitos myös kaikille Kempele-Seuraa juhlapäivänä muistaneille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.