Mikä on Kempele-Seura Ry?
Vuoden 2014 loppupuolella eräänä iltana pärähti puhelimeni soimaan, näytöllä vilkkui minulle outo numero, vastasin siitä huolimatta. Soittaja oli Timo Paakki, minulle puolituttu kempeleläinen Kalevan toimittaja. Hän ei ollut silloin juttua tekemässä Kalevaan, vaan esitti minulle kysymyksen, ”tulisinko minä Kempele-Seuran johtokunnan jäseneksi, mutta se edellyttää liittymistäsi seuran jäseneksi”. Kysymys yllätti minut, koska minulla ei ollut minkäänlaista tietoa Kempele Seurasta. Myös ehto liittymisestä seuran jäseneksi herätti ensikuulemalta ennakkoluuloa asiaa kohtaan. Siinä hetken aikaa keskusteltuamme ja Timon asiaa valaistua lupasin harkita asiaa ja palata siihen kohdakkoin. Timo ei kuitenkaan luovuttanut vaan suostutteli minua tekemään päätöksen ja myönteisin päätöksen, siltä istumalta. Niinhän siinä sitten kävi, että minä suostuin, kun Timo kertoi taustaa Kempele-Seurasta, sen arvot, tavoitteet velvoitteet sekä johtokunnan jäsenten kokoonpanon.
Ensimmäiseen Kempele-Seuran johtokunnan kokoukseen osallistuin tammikuussa 2015. Paikalla oli koko johtokunta, jossa oli useita entuudestaan tuttuja henkilöitä, joten päätökseni mukaan liittymisestä tuntui oikealta.
Vuosi 2015 oli Kempeleen Kirin perustamisen 100-vuotisjuhlavuosi. Keväällä perustimme toimikunnan, joka sai tehtäväkseen ”Voimistelu- ja Urheiluseura Kempeleen Kiri 100 vuotta” -historiikin kansien väliin kokoamisen. Tuohon toimikuntaan nimettiin lisäkseni kolme muuta Kempeleen Kirissä pitkään toiminutta aktiivia. Lisäksi yksi ulkopuolinen ns. asiantuntijajäsen osallistui teoksen viimeistelyvaiheeseen. Työryhmä toimi tehokkaasti ja historiikki valmistui juuri sopivasti Kirin juhlien kynnyksellä.
Seuraava Kempele-Seuran kustantama kirjallinen teos on Timo Paakin toimittama ”Kempeleen Kalle – sanan ja saunan mies” – teos, joka on mielenkiintoinen kuvaus rovasti Kaarlo Ilmari Cajanuksen värikkäästä elämästä. Teos julkaistiin heinäkuussa 2016. Kirjallinen tuotantomme sai jatkumoa jo heti seuraavana vuonna, joka oli Kempeleen pitäjän perustamisen 150-vuotisjuhlavuosi. Perustimme toimikunnan, jonka alkuperäinen tavoite oli koota kansien väliin materiaalia ja julkaista takavuosina joulun alla ilmestyneen ”Kempeleen Kurpponen” -julkaisun tapainen lehti, kuitenkin sisällöltään hieman tuhdimpana. Materiaalin kokoaminen kuitenkin sujui niin hyvin, että asetimme uuden tavoitteen, joka perustui Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuoteen. Eli uusi tavoite oli 100 tarinaa, joka hetken päästä oli sekin kasassa, niinpä asetimme seuraavaksi tavoitteeksi, että kokoamme 150 tarinaa. Tuokin tavoite täyttyi niin, että uunituoreen ”Kempele – meri luovutti helmen” -teoksen saimme painosta kevätkesällä 2017. Vuonna 2018 ilmestyi Anssi Lampelan toimittama teos ”Kempeleläiset toisiaan vastaan”, joka kertoo vuoden 1918 sodan tapahtumista maalaiskunnassa ja Oulun kaupungin eteläpuolella. Kaikki tässä kuvattu kirjallinen tuotanto on käynyt kiitettävästi kaupan ja tuotantomme on saanut myönteistä palautetta.
Vuonna 2018 vuorossa olivat Kempele-kahvimukit, design niissä pohjautui Kempele-aiheisiin kuvituksiin, joita olivat rautatieasemarakennus, Matturin pihapiiri rakennuksineen ja Pirilän päärakennus pihapiireineen. Kempele-mukit saivat hyvän vastaanoton ja ne kävivät nopealla tahdilla kaupaksi. Vuonna 2019 oli ”Kempeleen Helmi” -lautapelin vuoro. Perustimme projektiin kolmen henkilön toimikunnan. Toimikunnan tavoitteena oli rakentaa pelistä sellainen, että siihen sisältyi koulutuksellinen näkökulma. Toinen keskeinen ajatus oli jakaa pelin kautta kotikuntamme tunnettavuutta ja tietoisuutta sekä sen historiasta että nykyisyydestä.
Tietysti pelin tuottama kilpailullinen viehätys ja kiinnostavuus olivat myös toimikunnan tavoitteena sisällyttää peliin. Valmistuttuaan peli sai runsaasti julkisuutta ja sen myynti sujui vaivattomasti, jopa niin, että se vietiin käsistä miltei välittömästi.
Elämme tällä hetkellä vuoden 2020 marraskuun loppua ja odotamme mielenkiinnolla uutta tuotetta, jonka olemme saamassa joulukuun alussa myyntiin. Odotamme myös sille hyvää myyntimenestystä, koska se on jokaisen kodin tarve-esine, sen välityksellä saamme kokea päivittäin nautinnollisia tuokioita.
Kun tuota edellä mainittua luetteloa miettii, olemme kuluneiden viiden vuoden kuluessa olleet varsin innovatiivisia ja tuotteliaita. Yhdessä tekeminen on tuottanut hyviä tuloksia ja mielihyvää monelle.
Kaunis kiitos kaikille noissa hankkeissa mukana olleille.
Kotiseututyö
Kempele-Seuran vapaaehtoistoiminnan keskiössä viimeisten vuosien aikana ovat olleet Kempeleen kotiseutumuseon rakennukset. Aloitimme 16.9.2015 turpasmökin peruskorjauksen. Vuonna 1981 museon pihapiirin rakennettu turpasmökki oli päässyt pahasti rapistumaan. Rakentamisessa käytetty turpasmateriaali oli luhistunut, kantavat rakenteet olivat saaneet vakavia lahovikoja ja vesikatto vaati uusimista. Poistimme kaiken entisen turpasmateriaalin, uusimme kantavat rakenteet ja katoimme vesikaton päreillä. Uusimme myös sisustamisessa käytetyn materiaalin. Sisäseinät pohjustimme pinkopahvilla ja pintaan tapetoimme vanhoja sanomalehtiä. Leivinuuni sai uuden maalipinnan ja kunnostimme sekä uusimme huoneen kalustusta. Saimme turpasmökin peruskorjauksen päätökseen 11.7.2016. Lopputuloksesta tuli oikein hyvä. Turpasmökki on ollut yleisölle kovin haluttu vierailu ja tutustumiskohde.
Turpasmökin kunnostuksen jälkeen talkoolaiset ovat kesäisin tehneet monenlaisia kunnostus- ja maalaustöitä museon rakennuksille. Yleisölle näkyvimpänä rakennuksena on portin pieleen rakentamamme maitolava, jota ovat kuntalaiset ja kaikki muutkin ohikulkijat ihastelleet, pitääkin todeta, että nättihän se onkin. Talkoita jatkamme taas tuleva kesäkautena, työsarkaa kyllä museoalueella riittää.
Lämpimät kiitokset teille kaikille, jotka olette osallistuneet lukuisiin talkoisiin ja tapahtumiin, kaunis kiitos myös museonhoitajille ja Kempeleen kunnalle ja kuntalaisille, teidän kaikkien osallistuminen ja mukana eläminen on ollut tae sille, että Kempeleen kotiseutumuseo on säilynyt vireänä ja elinvoimaisena.
En malta olla mainitsematta noista talkoiden lomassa vietetyistä kahvihetkistä, ne ovat olleet mukavia yhdessäolon hetkiä, joissa olemme saaneet aikaan mielenkiintoisia ja humoristisia keskustelutuokioita. Haluan kiittää myös museon naapurina sijaitsevan hoivakoti Hovilan asukkaita, heistä useat ovat käyneet rupattelemassa kanssamme.
Haluan vielä nostaa esille nuo kertomani talkootapahtumat, ne ovat olleet sellainen työpaja, jossa rakentamisen lisäksi betonoimme välillemme lujan, jopa lieviä kolhuja kestävän kaveruuden. Tuo kaveruus kantaa varmasti jatkossakin, kun tulevia yhteisiä tekemiseen ja osaamiseen liittyviä resursseja valjastetaan.
Kempeleen kotiseutumuseon pihapiirissä on perinteisesti järjestetty tapahtumia, muun muassa kesällä Kempeleen kunnan ja Kempele-Seuran toimesta yhdessä järjestetty vanhanajan viikko. Kempele-Seuralla tuon tapahtuman käytännön järjestelyissä on ollut keskeinen rooli. Teemoina ovat olleet, niin kuin viikon teemakin kertoo, vanhan ajan tapahtumat. Teemat ovat pitäneet sisällään 1900-luvun alun elämää kuvaavia tapahtumia, joissa on esitelty historiaa, vanhoja käsityötaitoja, pula-aikaa ja entisajan elämää, muun muassa perinnesepän työtä, viitelöintiä, tynnyreiden korjausta, tuohitöitä, kehräystä ja karstausta. Paikalla on ollut myös renkejä, piikoja, kulkukauppiaita, kansakoulun opettajia, pappeja, isäntiä ja emäntiä. Unohtamatta pihan eläimiä suomenhevosta, poneja, lampaita ja kanoja. Kesän 2018 vanhan viikon huipennuksena tapahtui virallinen avioliittoon vihkiminen.
Toinen, vuosittain toistuva tapahtuma on Museon Joulu, joka on järjestetty myyjäistapahtuman teemaisena ennen joulua. Molemmat tapahtumat ovat herättäneet kiitettävästi yleisön kiinnostusta ja niihin on osallistuttu runsain joukoin.
Lähihistoriassa kuluneiden vuosien aikana Kempeleen kotiseutumuseon vetovoimaisuus on kasvanut merkittävästi. Vierailijoiden määrät ovat olleet luokkaa 5000 – 6000 henkilöä/vuosi. Kulunut vuosi on ollut valitettavan koronaepidemian takia poikkeus, joka on vaikuttanut kaikkien muidenkin tapahtumien järjestämisiin rajoittavasti.
Porinatuokioita olemme järjestäneet useina vuosina, heinäkuussa aluksi sunnuntaisin ja myöhemmin torstaisin. Porinatuokiot ovat olleet kestoltaan 1 – 2 tunnin rupeamia. Teemoina niissä ovat olleet muun muassa Kempeleen kauppapaikat, maa- ja maitotilan ajankohtaiset kuulumiset, opetus- ja sivistysalan tavoitteet ja haasteet sekä mielenkiintoinen muistelo eläkkeellä olevan terveydenhoitajan arjesta aikavälillä 1954 – 1993.
Kesällä 2019 järjestimme pari muistelu- ja porinatuokiota, niihin kutsuimme asukkaita eri puolilta Kempelettä sijaitsevilta kyliltä ja asumalähiöiltä. Tapahtumista muodostui mieleenpainuvia tuokioita, niissä syntyi värikästä keskustelua ja vuorovaikuttamista.
Pyöräilytapahtumat ovat suuntautuneet Kempele-Seuran vetäminä Kempeleessä sijaitseville vanhoille sekä uudemmille rakennuskohteille, asutusalueille, maasto- ja muistomerkkikohteille.
Viimeisin (8.9.2020) Kempeleen kunnan ja Kempele-Seuran yhdessä järjestämä pyöräilytapahtuma suuntautui Väärälänperälle. Retkellä tutustuimme Väärälänojan tilalla oleviin historiallisiin talousrakennuksiin, sieltä jatkoimme matkaa Linnakankaan kallioalueella sijaitsevalle kesä- ja talviuintipaikalle ja sieltä edelleen ikivanhalle todennäköisesti viikinkiaikaiselle hautakiviröykkiölle.
Porinatuokioihin ja pyöräilytapahtumiin on ollut osallistujia useita kymmeniä henkilöitä per tapahtuma. Noita tapahtumia tulemme järjestämään varmasti tulevaisuudessakin, koska niille tuntuu olevan selkeä tilaus.
Tulemme tarkalla korvalla seuraamaan suunnitelmia, jotka koskevat Kempeleen kunnan omistukseensa hankkiman Pirilän tilan ja sen rakennusten tulevaisuutta. Tilan rakennukset sijaitsevat Kempeleen yhdellä arvokkaimmalla rakennuspaikalla, naapurinaan Kempeleen arvokas kirkonmäki.
Lähes naapureina sijaitsevat Kempeleen kotiseutumuseo ja Vihiluodontien alkupäässä oleva Junttilan pihapiiri. Nuo alueet muodostavat yhdessä korvaamattoman arvokkaan ja historiaa sisältävän kokonaisuuden. Toivomme päättäjien päätöksiä tehdessään käsittelevän tuota aluekokonaisuutta lempeästi.
Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys
Minä olen ollut lähes 5 vuotta Kempele Seuran johtokunnan jäsen. Mitä tuo jäsenyys on antanut minulle.
Olen saanut tutustua lukuisiin mielenkiintoisiin ja hienoihin persooniin, heistä on löytynyt lähes joka lähtöön käden taitoa ja osaamista. Olen oppinut heiltä monia asioita ja saanut muutakin sisältöä arkeeni.
Lukuisat tapaamiset ja keskustelut ovat avanneet mahdollisuuden aikaansaada yhteiseen hyvään liittyvää hyödyllistä tekemistä.
Mainittakoon myös Perjantaiparlamentit, joiden kokoontumispaikkana oli Zeppelinissä sijaitseva kahvila. Parlamentti kokoontui säännöllisesti perjantaisin klo 9:00, tuohon kokoonpanoon sisältyi 6 – 10 henkilöä vakioraatilaisia, plus satunnaisesti vierailevat ei-raatilaiset. Nuo tapahtumat olivat mukavia rupatteluhetkiä, niissä vedettiin yhteen viikon varrella esiin tulleet tapahtumat ja sattumukset. Joskus (miltei joka kerta) puheet harhautuivat muistelemaan vanhoja hyviä aikoja ja joskus puhe lipsahti asian viereenkin. Silloin tällöin parlamentti sai vieraan aina kunnan viranhaltijatason huipulta saakka, kun kunnanjohtaja kävi kertomassa viimeisimmät kuulumiset. Noita vierailuita odotimme aina suurella mielenkiinnolla. Tällä hetkellä parlamentti on tauolla vallitsevan epidemiatilanteen takia ja uskon siihen, että kokoontumiset jatkuvat taas, kun istunnot ovat terveyden kannalta turvallisia.
Yhteenveto
Tässä tällainen tiivistelmä eläkeläismiehen kokemuksista lähes viiden vuoden rupeamasta. Tuohon aikaan mahtuu paljon mielekästä tekemistä ja näkökulmaa, sisältöä sekä sitä kuuluisaa ”elämänsuolaa”.
En malta olla lisäämättä vielä sitoutuneisuuttani Kempele-Seuran toimintaan, joka on erityisen tärkeä osa minun arvomaailmaani. Kotiseututyötä pidän erityisen tärkeänä ja jopa velvollisuutena, perinteiden vaaliminen ja säilyttäminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Toivon, että sinä lukija, jos olet kiinnostunut kuvaamistani asioista ja haluat vaalia kotiseututyötä, ota rohkeasti yhteyttä ja liity vireään joukkoomme.
Kempeleessä 24.11.2020
Timo Still
Kempele Seura ry
johtokunnan varapuheenjohtaja