Suomalaisen sivistyksen kivijalka
Suomen kirjastoseuran vuonna 2017 teettämässä selvityksessä, Kirjastojen taloudelliset vaikutukset, tutkittiin kirjastoa kolmen vaikutuskanavan, lukutaidon, digitaitojen ja tilojen kautta. Selvitys vahvisti käsitystä siitä, että kirjasto on suomalaisen sivistyksen kivijalka.
Kempeleessä keskusteluja kirjaston perustamisesta lukuharrastuksen edistämiseksi oli käyty jo vuonna 1857. Lainakirjasto perustettiin vuonna 1860 eli 165 vuotta sitten.
Mauno Hiltunen kirjoittaa Kempeleen historia -kirjassa lainakirjaston hankkimisen olleen
”ehkä näyttävin ja ainakin pysyvin aikaansaannos sivistysrintamalla Kempeleessä ennen kansakoulun perustamista”.
Kempeleen kirjasto sai alkunsa pastori Krankin ja muutaman paikallisen isännän lahjoittamin raha- ja kirjalahjoituksin. Kirjaston perustamispäätös tehtiin Ollilan pirtissä, johon myös perustettiin ensimmäinen kirjastosali. Talon isännästä Samuli Ollilasta tuli ensimmäinen kirjastonhoitaja. Kirjaston teokset sisälsivät aluksi pääasiallisesti historiallista kirjallisuutta sekä hieman hengellistä kirjallisuutta. Jo vuonna 1861, 1,5 vuotta kirjaston perustamisen jälkeen, sanomalehdessä kirjoitettiin, että kirjaston käyttö jäi vähäiseksi ja sen on moni jo montakin kertaa läpilukenut. Vuonna 1875 kirjaston kokoelmaan kuului 170 kirjaa.
Vuonna 1880 kunta valitsi kirjastolle nelijäsenisen johtokunnan ja kirjastonhoitajan. Helmikuun 1880 kuntakokouksessa päätettiin edellisen vuoden viinavero-osuudesta käyttää 72 markkaa kirjaston hyväksi. Varoja kirjaston parantamiseksi kerättiin ahkerasti myös kylän nuorison toimesta. Nuoriso järjesti Ollilan talossa iltahuvit toisena helluntaipäivänä ja juhannuspäivän iltana, molempien tapahtumien tulot käytettiin kirjaston hyväksi. Vuonna 1882 kirjaston kokoelmaan kuului 200 kirjaa.
Vuonna 1886, kun kirjasto oli päässyt taas huonoon kuntoon, sen parantamiseen ja kunnossapitämiseen kerättiin tuloja arpajaisilla. Samaan aikaan tehtailija Åström, Veljekset Åströmin nahkatehtaan omistaja, lahjoitti kirjastolle kirjoja 40 markan arvosta. Kuntakokous oli myös maaliskuun kokouksessaan valinnut toimikunnan valmistelemaan kirjaston uusia sääntöjä. Vuoden 1888 lopulla kirjaston kokoelmassa oli 236 kirjaa ja kirjastonhoitajana toimi M. Isomursu.
Vuonna 1915 kunnan kirjasto sijaitsi ”kunnanhuoneessa”, ilmeisesti Junttilan talon punaisessa pirtissä, ja kirjastonhoitajana toimi tilallisen poika, työväenliikkeeseen liittynyt Aappo Saukkonen. Kirjasto oli avoinna tunnin joka sunnuntai. Kirjastonhoitajalle maksettiin 50 penniä palkkaa jokaisesta aukioloajasta. Vuonna 1920 kirjasto sijaitsi kansakoulun käsityöhuoneessa ”vanhoissa likaisissa kaappirähjöissä”. Kun kunta vihdoin sai ensimmäisen kunnantalonsa vuonna 1937, kirjasto siirtyi sinne.
Vuonna 1962 vietettiin kirjaston uuden toimipaikan avajaisia. Kirjasto sai tilat vasta valmistuneen terveystalon yhteydestä. Kirjaston nidosmäärä vuonna 1962 oli 3450 nidosta. Kokoelmaan kuului useita harvinaisuuksia, mm. 300-vuotias Agricolan ABC-kirja ja kaksi yli 200-vuotiasta tietokirjaa.
Kempeleläisten hyvästä lukuhalusta on todistuksena se, että vielä muutamia vuosia sitten Kempeleen kirjaston lainaustoiminta oli vilkkainta koko Pohjois-Suomessa.
-Helsingin Sanomat 17.12.1962-
Vuoden 1968 Suomen kirjastoseuran Kirjastokäsikirjan mukaan Kempeleen kunnan pääkirjasto sijaitsi edelleen Kirkonkylällä, terveystalolla ja sen kokoelmaan kuului 4324 sidosta. Kirjastonhoitajana pääkirjastolla toimi maanviljelijä Aito Junttila. Vuonna 1976 kirjasto muutti Kirkonkylän uuden yläasteen tiloihin ja vuonna 1981 kirjaston kokoelmaan kuului jo 40 114 sidosta ja lainauksia tehtiin 134 127. Honkasen monitoimitaloon avattiin myös sivukirjasto, joka toimi vuosina 1981-1996.
Pääkirjasto sijoitettiin vuonna 1994 pari vuotta aikaisemmin rakennettuun kauppakeskus Zeppeliiniin. Vanha pääkirjasto koulukeskuksessa ja Honkasen sivukirjasto muutettiin koulutiloiksi. Vuonna 2023 kirjastossa tehtiin 376 947 lasten ja aikuisten kirjalainausta. Tänä päivänä Kempeleessä on jo Zeppelinissä sijaitsevan pääkirjaston lisäksi kaksi omatoimikirjastoa, Linnakangastalolla ja Kirkonkylän koulun D-talossa.
Lähteet:
- Maarto, Rauha. Kirjasto saa aikaan yllättäviä hyötyjä. https://kaks.fi/uutiset/kirjasto-saa-aikaan-yllattavia-hyotyja/
- Helsingin Sanomat 17.12.1962. Kempeleen kunnankirjasto vietti 100-vuotisjuhlaansa.
- Hiltunen, Mauno. Kempeleen historia. Oulu 1982.
- Lakeuden äärellä, kaupungin naapurina. Kempeleen kulttuuriympäristöohjelma. Oulu 2008.
- Wikipedia. Kempeleen kirjasto.
- Kansanvalistusseuran kalenteri 1890.
- Suometar, 21.06.1861, nro 25, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/424491?page=1
- Oulun Wiikko-Sanomia, 05.05.1860, nro 18, s. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/412206?page=2
- Kaiku, 26.06.1880, nro 26, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/446995?page=3
- Kaiku, 19.03.1880, nro 12, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/447002?page=3
- Kaiku, 30.01.1886, nro 9, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/60345?page=3
- Uusi Suometar, 19.01.1886, nro 14, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/31794?page=3
- Kaiku, 06.10.1886, nro 80, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/5162?page=3
- Kaiku, 20.06.1915, nro 140, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226708?page=2
- Liitto, 15.01.1920, nro 9, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1267659?page=4
- Kaiku, 22.11.1924, nro 272, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1403931?page=2
- Kirjastokäsikirja = Bibliotekshandbok för Finland / Kaarina Ranta., 1968, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1975277?term=Kempele&term=Junttila&page=107
- Kempeleen kirjasto & kulttuuripalvelut. Facebook: Perjantaipostaus: Kempeleen kirjaston vuosi 2023.