Ajankohtaista

Takaisin


Koulumuseoprojekti: Lummannin luokka

Kempele-Seura on solminut Kempeleen kunnan kanssa yhteistyösopimuksen koulumuseoprojektista Kirkonkylän koulun C-talon museoimiseksi. Sopimuksen mukaan seura vastaa koulumuseoprojektin organisoinnista ja sisältöjen tuottamisesta. Seura ja kunta vastaavat yhdessä koulumuseon perustamissuunnitelman laatimisesta, projektin ohjauksesta sekä osallistuvat projektin toteuttamiseen. Kunta vastaa koulumuseon toiminnasta ja ylläpidosta.

Projektin tavoitteena on museotoiminnan käynnistäminen vuonna 2026. Museoon tuleva näyttely suunnitellaan niin, että siihen voi mahdollisesti tutustua omatoimisesti ilman opasta. Näyttely kuvaisi Kempeleen koululaitoksen historiaa painottuen 1970-lukuun.

Kirkonkylän koulun C-talo, johon kunta on tänä syksynä päättänyt Kempele-Seuran aloitteesta koulumuseon perustaa, on pieni puurakennus uuden Kirkonkylätalon ja lukion välissä. Talo on rakennettu vuonna 1890 ja siinä on sijainnut vanhan kirkonkylän koulun käsityöluokka. Sen vieressä seissyt vuonna 1884 rakennettu Kempeleen ensimmäinen koulurakennus on purettu 1990-luvulla.

Kirkonkylän koulun C-rakennus.
Kirkonkylän koulun C-talo.

Kutsumme projektissa koulumuseota työnimellä Lummannin luokka. Ensimmäisen kerran koulumuseorakennuksen nimeä on pohdittu kunnan nimistötoimikunnan kokouksessa tammikuussa 2024. Rakennuksen nimeksi ehdotettiin joko Lummannin koulua tai Lummannin luokkaa.

Mutta kuka tuo Lummanni sitten oli?

Isak Leander Lundman syntyi 26.10.1866 Rymättylässä. Lundman valmistui opettajaksi Jyväskylän opettajaseminaarista 13.6.1890 ja toimi aluksi opettajana mm. Waltaalan kylän kansakoulussa ja Lehtimäen kansakoulussa.

Opettaja Lundman valittiin Kempeleen ”ylhäisemmän kansakoulun” opettajaksi 11 hakijan joukosta syyskuussa 1892 ja Kempeleen seurakunnan muuttaneiden kirjan mukaan hän muutti paikkakunnalle syksyllä 1893. Opettajana Lundman suoritti pitkän, yli 30 vuotta kestäneen päivätyön Kempeleessä. Luonteeltaan opettaja Lundman oli tyyni ja harkitseva. Lundman tunnettiin tarmokkaana ja kykenevänä lastenkasvattajana.

Isak Leander Lundman (1866-1936)

Pedagogina Lundman oli vaativa ja tiukka, mutta samalla varsin leppoisa ja ymmärtäväinen. Rasavillin iässä olevien energisten koulupoikien kolttosiin hän suhtautui tietyllä ankaruudella. Hänen toimintalinjansa oli avarakatseinen ja ymmärtävä. Opettaja Lundman sai Oulun ympäristön opettajayhdistyksen kunniajäsenyyden vuonna 1932.

Lundman oli Kempeleessä monessa suhteessa keskeinen henkilö ja hän nautti yleistä kunnioitusta ja luottamusta. Kun Kempeleen nuorisoseura perustettiin maaliskuun lopussa vuonna 1895, puheenjohtajaksi valittiin opettaja Lundman. Vuonna 1900 Lundman perusti nuorisoseuran soittokunnan, jonka johtajana toimi melkein 40 vuotta. Lundman valittiin myös nuorisoseuran yhteyteen vuonna 1903 perustetun raittiusosaston neuvottelevaksi jäseneksi. Lundman oli Kempeleen nuorisoseuran kunniajäsen.

”Koulun johtokunta myönsi Lundmanille oikeuden harjoittaa myös Kempeleen seurakunnan lukkarin virkaa todeten perusteluissaan seuraavasti: ”Tämä katsotaan hyvinkin laatuunkäyväksi, koska kirkon ja koulun väliä on vain muutama metri ja opettaja voi vaikka viikolla käydä esim. haudat veisaamassa. Rippikoululaisten veisuun voi järjestää jälkeen puolenpäivän, jolloin koulutyö on päättynyt.” ”
Mauno Hiltunen, Kempeleen koululaitoksen historia 1882-1982.

Lundman valittiin Kempeleen seurakunnan lukkariksi yksimielisesti syyskuussa 1898. Hän oli suorittanut lukkariurkurin tutkinnon Porvoon tuomiokapitulissa sekä tutkinnon musiikin teoriassa. Lukkarin virassa Lundman toimi 37 vuotta. Lundman oli myös kirkkoneuvoston jäsenenä Lundman 33 vuotta ja vaikutti myös tätä kautta kotiseutunsa hengelliseen elamään.

Kempeleen kuntakokouksen puheenjohtajana Lundman toimi vuosina 1907–1918, jonka jälkeen kunnankirjurina vuoteen 1932 saakka. Vuonna 1932 Lundman valittiin yhdeksi Kempeleen uuden kansakoulupiirijakoehdotuksen laatijaksi. Lundman toimi muutoinkin aktiivisesti jäsenenä kunnallisissa toimielimissä mm. lainakirjaston johtokunnassa, holhouslautakunnassa, taksoituslautakunnassa sekä tutkijalautakunnassa.

Lundman oli myös innokas maanviljelijä ja maatalouden kehittämisen puolestapuhuja. Innokkaasti hän oli mukana vuonna 1899 perustetussa isäntäväenyhdistyksessä. Kunnallisten luottamustoimien lisäksi hänet valittiin vuonna 1913 Kempeleen säästöpankin isännistöön, jossa hän toimi 17 vuotta. Lundman oli myös Kempeleen puhelinosuuskunnan hallituksen jäsen.

Opettaja Lundman menehtyi 16.1.1936, 69-vuotiaana, keuhkokuumeen kaatamana. Lundmanin kuoleman jälkeen Kempeleen kunnanvaltuusto perusti Isak Lundmanin nimeä kantavan rahaston Kirkonkylän kansakoulun köyhien lasten avustamista varten. Opettaja Lundmanin ja hänen vaimonsa Johanna Lundmanin hauta sijaitsee Kempeleen Vanhan kirkon pääsisäänkäynnin läheisyydessä.

Lähteet: