Kempeleen työväenyhdistys kommunistivainon kohteena vuonna 1930, osa 1
Työväenyhdistyksen valtaanpaluu 1925-1928
Pian vuoden 1918 sodan jälkeen suomalainen työväenliike oli jakaantunut poliittisesti parlamentarisimia kannattavaan sosialidemokraattiseen puolueeseen ja aatteltaan kommunistiseen Suomen sosialistiseen työväenpuolueeseen. Viime mainitun tultua vuonna 1923 lakkautetuksi kommunistien julkinen toiminta estettiin.i Turun hovioikeus vahvisti 20.6.1924 sosialistisen työväenpuoleen lakkauttamisen järjestönä, joka tavoitteli vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen kumoamista. Tuomiota tulkittiin edelleen siten, että lakkautus koski myös puolueen piiri- ja paikallisjärjestöjä. Sisäasiainministeriö paimensi maaherroja huolehtimaan siitä, että lakkautettuun työväenpuolueeseen kuuluviksi katsottujen järjestöjen toiminta pysyi keskeytyksissä, kunnes korkein oikeus antaisi lopullisen päätöksen asiassa.1
Kempeleen työväenyhdistys sopi elokuussa 1924 työväentalonsa käyttöoikeuden luovuttamisesta varta vasten perustetulle Kempeleen Työväen Näyttämö -nimiselle yhdistykselle, joka anoi nimismieheltä toimintalupaa työväentalolla.2 Lupaa ei tullut vaan Kempeleen työväentalo pysyi kiinni. Limingan nimismies Armid Sandberg ei tyytynyt ainoastaan pitämään piirinsä työväenyhdistysten ja niihin kytköksissä olevien järjestöjen toiminnan keskeytyksissä ja työväentalot suljettuina, vaan vuokrasi yksittäistapauksissa työväentaloja eteenpäin. Sosialistikansanedustajat käyttivät Sandbergin toimintaa esimerkkinä viranomaisten mielivallasta eduskuntapuheissaan.3
Moskovasta johdetun Suomen kommunistisen puoleen (Skp) asiamiehet organisoivat Suomeen maanalaista toimintaa. Samalla nämä asiamiehet, joita kutsuttiin piiriorganisaattoreiksi, järjestivät kommunistien julkista toimintaa, ennen muuta alueellista ja paikallista vaaliorganisaatiota.4
Kommunistien maanalainen toiminta perustui solujärjestelmään. Soluja perustettiin työpaikoille, kaupunginosiin ja maaseudulla kyliin, ja kussakin solussa oli 2-6 jäsentä. Värväys soluihin tapahtui ketjussa niin, että värvätyt olivat yhteydessä vain värvääjäänsä. Solut ketjutettiin paikalliskomiteoihin, jotka raportoivat alue- ja piirikomiteoille ja ne edelleen Helsingissä toimivalle keskuskomitealle, Suomen byroolle. Solun johtajan tärkeimpiä tehtäviä oli salaisen kirjallisuuden ja lehtolehtisten jakaminen suoraan taskuihin työväentaloilla ja muissa kokouspaikoissa. Toinen keskeinen tehtävä oli paikallisen suojeluskunnan vakoilu.5
Myös Kempeleeseen perustettiin yksi tai useampi kyläsolu. Janne (Juho Antti) Loukkola kertoi vuonna 1976 Kansan Tahdon haastattelussa kuuluneensa Skp:n ketjuun 1920-luvulla: ”Siitä ne antoi kultaisen merkinkin silloin juhlassa.”6 Kempeleessä kommunistien salainen toiminta oli kuitenkin heikkoa, mistä kertoo sekin, että Etsivän Keskuspoliisin raporteissa Kempele mainitaan harvoin eikä kempeleläisiä nimeltä juuri ketään. Ero on suuri esimerkiksi Oulunsalon Varjakassa raportoituun toimintaan ja siihen osallistuneisiin. Tiedetään kuitenkin, että kun Skp:n organisaattori raportoi puolueen organisaatiosta Oulun piirissä 13.5.1928, Kempele oli niiden paikkakuntien joukossa, joissa ilmoituksen mukaan toimi paikalliskomitea vuoden 1928 alussa.7
Korkein oikeus selvensi vihdoin 22.4.1925, ettei Suomen sosialistisen työväenpuoleen (Sstp) lakkauttamistuomio ulottunut puolueen alijärjestöihin. Tämä avasi piiri- ja paikallisjärjestöille mahdollisuuden aloittaa uudelleen toimintansa ja avata omistamansa työväentalot. Limingan nimismies ilmoitti seuravana päivänä piirinsä työväenyhdistyksille lukeneensa lehdistä korkeimman oikeuden päätöksestä ja sallivansa yhdistysten toiminnan, jos se ei ollut suunnattu laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan. Paikallispoliisit määrättiin valvomaan työväenyhdistysten järjestämiä iltamia yhteiskuntarauhan turvaamiseksi.8
Nimismies Sandberg piti piirinsä työväenyhdistyksiä kommunistisina ja rikollisina. Hän raportoi maaherralle 8.7.1925 yhdistysten toiminnan olevan hyvin salaperäistä, mistä syystä rikollista toimintaa on ollut vaikea todentaa. Hän piti silti toivottavana, että yhdistykset lopetettaisiin tai että ainakin niiden johtokunnat puhdistettaisiin kommunisteista, sillä laillista yhteiskuntajärjestystä ”he kuitenkin salavihkaa koettavat järkyttää ja valmistaa tuhottavaksi silloin kun asia heidän näkökannaltaan on tarpeeksi kypsynyt.”9
Kempeleen työväenyhdistys aloitti toimintansa uudelleen 26.4.1925.10 Puheenjohtajaksi valittiin 30-vuotias Kalle Karjalainen, joka kuitenkin kuoli vain kolme viikkoa myöhemmin traktorionnettomuudessa Vesalan tilalla. Hänen tilalleen valittiin Heikki Korpela, ja puheenjohtajajaa vaihdettiin vuosittain. Yhdistyksen johtohahmoja olivat mm. Juhot Karvonen ja Vanhala.11
Koska Kempeleen työväenyhdistys kuului muodollisesti lakkautettuun Sstp:een, se päätti 17.5.1925 lopettaa toimintansa ja perustaa itsensä uudelleen ns. taloudellisena järjestönä, joka ei osallistunut virallisesti poliittiseen toimintaan ja jolla ei ollut henkilöjäseniä.12 Uuteen työväenyhdistykseen kuuluivat jäsenjärjestöinä Suomen Maatyöväenliiton Kempeleen osasto, jonka kautta työväenyhdistys säilytti kytköksen ammattiyhdistysliikkeeseen, sekä työläisnuorisoklubi.
Toukokuun lopulla 1927, sosialidemokraattien vähemmistöhallituksen eli Tannerin hallituksen ollessa vallassa, Kempeleen tiilitehtaalla uskaltauduttiin lakkoilemaan ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Työntekijät olivat vaatineet palkankorotusta, mihin työnantaja ei ollut suostunut. Lakon takana oli Suomen Maatyöväen liiton Kempeleen osasto. Lakko päättyi työehtosopimuksen solmimiseen neuvottelujen jälkeen.13
Vaaleihin Kempeleen työväki osallistui sosialistisen työväen ja pienviljelijäin vaalijärjestön paikallisyhdistyksen kautta. Niin kuin vaalijärjestön nimikin kertoo, kommunistien julkisen toiminnan tavoitteena oli palkkatyöväen ja pienviljelijöiden aatteellinen lähentäminen. Äänenkannattaja Pohjan Voiman toimittajat kävivät Kempeleen vaali- ja juhlatilaisuuksissa puhumassa asiasta.14 Joulukuun 1925 kunnallisvaaleissa Kempeleen kommunistit saavuttivat suuren voiton ottaen kunnanvaltuuston takaisin johtoonsa kolmen vuoden mittaisen vaalikauden ajaksi.
Kempeleen työväenyhdistyksen julkinen toiminta painottui 1920-luvun loppupuolella vahvasti tanssi-iltamiin, näytelmäharrastukseen sekä urheiluun. Keväällä 1926 yhdistyksen alle perustettiin voimistelu- ja urheiluseura Kempeleen Pyrintö.15 Työväenyhdistyksen kokouspöytäkirjoihin ei merkitty minkäänlaisia poliittisia kannanottoja. Uuden yhdistyksen toimintaa haittasi ainakin ensimmäisinä toimintavuosina eripuraisuus.16 Arvatenkin yksi syy oli salainen toiminta, jonka paljastuminen olisi vaarantanut yhdistyksen olemassaolon.
Iltamia järjestettiin 50-60 vuodessa. Huvitoimikunnalla oli merkittävä rooli iltamien ohjelman suunnittelussa ja toteuttamisessa. Näytelmien lisäksi esitettiin runoja, kertomuksia ja esitelmiä. Tanssiaika oli rajoitettu nimismiehen päätöksellä yhteen tuntiin. Kieltolain takia alkoholin nauttiminen ja päihtymystila olivat iltamissa kielletty. Viinankäyttöä ja järjestyshäiriöitä pyrittiin myös tosissaan ehkäisemään, koska pelättiin syystäkin, että sellaisten esiintyminen tarjoaisi nimismiehelle verukkeen evätä iltamaluvat.17
Vuosikymmenen lopulla työväenyhdistys panosti rohkeasti näytelmätoimintaan. Näyttämö kunnostettiin, kalustoa hankittiin ja 1.10.1929 alkaen vahtimestarin toimeen yhdistettiin näyttämönjohtajan toimi. Vuosi 1930 oli Kempeleen työväennäyttämö -nimisen yhdistyksen ensimmäinen toimintavuosi. Se jäi myös viimeiseksi.18
Kirjoittaja: Anssi Lampela
Tutkimuksen toinen osa julkaistaan 24.4. ja kolmas osa 1.5.2026.
i Ks. aiempi kirjoitukseni Herää käy taisteluun. Kempeleen työväenyhdistys kommunistivainon kohteena vuonna 1923.
1 Sisäasiainministeriön kiertokirje maaherroille 25.9.1924, nro 8309. Oulun lääninhallituksen lääninkanslian arkisto.
2 Limingan nimismiespiirin arkisto: EIVc:1 Huvilupa-anomukset.
3 Pohjan Voima 28.10.1924 ja 8.11.1924.
4 Ks. EK:n Oulun alaosaston päällikön Eino Pallarin selostus kommunistien julkisen vaalikoneiston ja SKP:n suhteesta toisiinsa alaosaston piirissä (lähetetty pääosastolle 8.5.1930). Valtiollisen poliisin I arkisto: 2496_1 Suomen kommunistisen puolueen salainen toiminta.
5 Oulun läänin maaherran kiertokirje nimismiehille ja poliisilaitoksille 3.5.1924, nro 2990; EK:n Oulun alaosaston tiedustelija Tapani Virta Skp:n salaisen toiminnan alkuvaiheista Oulussa ja sen ympäristössä: EK:n Oulun alaosaston ilmoitukset 541/27 (20.10.1927), 575/27 (8.11.1927), 221/26. Valtiollisen poliisin I arkisto: 2496_1 Suomen kommunistisen puolueen salainen toiminta.
6 Kansan Tahto 6.11.1976.
7 EKn Oulun alaosaston ilmoitus 297/28 (25.9.1928); ks. myös Oulun alaosaston kirje pääosastolle 24.7.1930 Hevossaarelta löydetyistä Yrjö Jääskelän papereista. Valtiollisen poliisin I arkisto: 2496_1 Suomen kommunistisen puolueen salainen toiminta.
8 Limingan nimismiehen kirjeet työvënyhdistyksille ja poliisikonstaapeleille 24.4.1925. Limingan nimismiespiirin arkisto: Dia1:7 Kirjetoisteet.
9 Limingan nimismiehen kirje maaherralle 8.7.1925. Limingan nimismiespiirin arkisto. Dia1:7 Kirjetoisteet.
10 Pohjan Voima 29.4.1925; Kempeleen työväenyhdistyksen vuosikertomus 1925. Oulun lääninhallituksen lääninkanslian arkisto: Hfb:8 Lakkautettuja kommunistisia yhdistyksiä koskevat asiakirjat.
11 Kempeleen työväenyhdistyksen ylimääräisen kokouksen 17.5.1925 pöytäkirja; Kempeleen työväenyhdistyksen vuosikertomukset 1925-1929. Oulun lääninhallituksen lääninkanslian arkisto: Hfb:8 Lakkautettuja kommunistisia yhdistyksiä koskevat asiakirjat. Kalle Karjalaisen onnettomuus: Pohjan Voima 16.5.1925.
12 Kempeleen työväenyhdistyksen ylimääräisen kokouksen 17.5.1925 pöytäkirja. Oulun lääninhallituksen lääninkanslian arkisto: Hfb:8 Lakkautettuja kommunistisia yhdistyksiä koskevat asiakirjat.
13 Pohjan Voima 24.5., 25.5. ja 31.5.1927.
14 Ks. esim. Pohjan Voima 5.12.1925.
15 Pohjan Voima 9.4.1926.
16 Kempeleen työväenyhdistyksen kokouspöytäkirjat 1925-1930. Oulun lääninhallituksen lääninkanslian arkisto: Hfb:8 Lakkautettuja kommunistisia yhdistyksiä koskevat asiakirjat.
17 Sama. Nimismies Sandberg puuttui tammikuussa 1927 Salonpään työväenyhdistyksen toimintaan epäilemiensä väärinkäytösten takia, ks. Pohjan Voima 20.1.1927, 25.1.1927, 30.1,1927, 6.2.1927.
18 Kempeleen työväenyhdistyksen vuosikertomukset 1928-1929; Muistiinpanot Kempeleen työväennäyttämön ensimmäisestä toimintavuodesta. Oulun lääninhallituksen lääninkanslian arkisto: Hfb:8 Lakkautettuja kommunistisia yhdistyksiä koskevat asiakirjat.